Puoluedemokratian toimintaa heikentää sen lähtökohtainen lokerointi niihin jotka ovat meidän kanssamme samaa mieltä ja niihin jotka eivät ole:
puolueitahan perustetaan juuri siksi, että ihmiset eivät ole samaa mieltä siitä, miten Yhteiset Asiat (res publica) pitäisi parhaiten hoitaa. Niinpä vaaleissa ehdolle asettuvat ovat jo valmiiksi lokeroineet itsensä Meihin, jotka vastustavat Muita.
Muitakin mahdollisuuksia olisi kuin puoluedemokratia, kuten vaikkapa korporatiivinen demokratia, joissa edustajat valitaan ammattialoittain. Tällaisessa järjestelmässä parlamentti ei ole jo valmiiksi lokeroitu, vaan edustajien yhteiset näkökannat muodostuvat ammattikuntavaliokuntien kokouksissa, joissa neuvotellaan mitä mieltä ollaan ja lopuksi äänestetään. Edustajilta odotetaan sitten valiokunnan enemmistön mukaista äänestyskäyttäytymistä yleisäänestyksissä.
Puoluedemokratian toimintaa heikentää sen lähtökohtainen lokerointi niihin jotka ovat meidän kanssamme samaa mieltä ja niihin jotka eivät ole:
VastaaPoistapuolueitahan perustetaan juuri siksi, että ihmiset eivät ole samaa mieltä siitä, miten Yhteiset Asiat (res publica) pitäisi parhaiten hoitaa.
Niinpä vaaleissa ehdolle asettuvat ovat jo valmiiksi lokeroineet itsensä Meihin, jotka vastustavat Muita.
Muitakin mahdollisuuksia olisi kuin puoluedemokratia, kuten vaikkapa korporatiivinen demokratia, joissa edustajat valitaan ammattialoittain.
Tällaisessa järjestelmässä parlamentti ei ole jo valmiiksi lokeroitu, vaan edustajien yhteiset näkökannat muodostuvat ammattikuntavaliokuntien kokouksissa, joissa neuvotellaan mitä mieltä ollaan ja lopuksi äänestetään.
Edustajilta odotetaan sitten valiokunnan enemmistön mukaista äänestyskäyttäytymistä yleisäänestyksissä.
Ammattikuntaeduskunta olisi ajattelemisen arvoinen vaihtoehto kyllä minustakin.
PoistaLievempi vaihtoehto voisi olla semmoinen, että puolueet eivät voisi asettaa ehdokkaita suoraan, vaan siinä välissä olisivat valitsijayhdistykset.