Teodikea-ongelmaksi nimitetään kristillisen kirkon piirissä sitä kysymystä, että miksi hyvä Jumala sallii kaiken epäoikeudenmukaisuuden, kärsimyksen ja pahan tapahtua ihmisille, myös kunnollisille sellaisille.
NCIS-sarjassa 18. tuotantokauden jaksossa 9 käytiin seuraavanlainen keskustelu rikosteknisen tutkijan Kasey Hinesin ja kuolemansyyntutkija Jimmy Palmerin välillä:
– Kaiken kokemasi jälkeen... Miksi sinä jouduit niin koville? Miksi niin käy hyville ihmisille kuten sinä, kun taas minä... kun me muut jatkamme surutta elämää?
– Noinko sinä ajattelet?
– Ajattelen, näen, tunnen.
– No niin, hyvä on. Pohditaanpa asiaa. Se, mitä olen oppinut kaikesta kokemastani on, että kukaan ei selviä elämästä täysin surutta.
– Enpä oikein tiedä.
– Minä tiedän. Mietitäänpä "Kahta kaupunkia".
– Nyt putosin kärryiltä.
– Charles Dickens ei kirjoittanut: "Ajat olivat mitä parhaimmat ja kaikki oli mahtavaa". Tiedäthän... Ilman pahimpia aikoja meillä ei olisi runoutta eikä surullisia lauluja. Ei mitään, mikä saa arvostamaan parhaita aikoja. Tähdet loistavat vain pimeydessä. Kukaan ei ole immuuni kärsimykselle. Ei kukaan. Hyvää tässä on se, että sinun ja minun kaltaiset ihmiset kestävät sen.
– Onko noin?
– Teemme töitä, jotta voimme loistaa kirkkaina.
– Nyt tiedän, miten sait puhuttua sen tyypin pois ikkunatasanteelta.
Eli lyhyesti sanottuna: hyvä elämässä tuntuu oikeasti hyvältä vain, jos siinä on myös pahaa.
Ainakin minun mielestäni tuossa on melko hyvä vastaus teodikeaongelmaan. Sarjalla on hyvä käsikirjoittaja.
Jäljelle jää ainoastaan se kysymys, että miksi toiset kokevat epäoikeudenmukaisuutta enemmän kuin toiset. Tosin sen ei tarvitse olla ongelma. Tämä huomio voi vaikuttaa älyttömältä, mutta natsien toimeenpanemasta juutalaisten kansanmurhasta eli holokaustista selvinneistä on huomattu, että vaikka toiset näistä menettivät kokemansa vuoksi uskon Jumalaan, niin toiset taas alkoivat uskoa Häneen kokemansa vuoksi. Elämän merkityksen voi ainakin periaatteessa kokea hurjissa ja mahdottomissakin olosuhteissa.
...
PS. 13.7.2023: Ja sama Lingua Franca Novan eräällä murteella.
Siltikään kristinuskolla ei ole antaa mitään selitystä sille, miksi toisten elontie on aina siliää ja suoraa samalla kun toisilla tie nousee pystyyn jo syntymässä.
VastaaPoistaBuddhalaisuus antaa tähän suoran ja selkeän vastauksen, ainoana kaikista valtauskonnoista. Se antaa myös toimintaohjeen, jossa on jotain kovin tuttua:
tee toisille sitä, mitä toivoisit heidän tekevän itsellesi.
Olikohan nuori Ješua bar-Jošef mahtanut tavata Intiasta Persian halki Juudeaan matkanneita buddhalaisia oppineita?
Tiedä sitten, oliko buddhalaisia ylipäätään ollenkaan tai juurikaan käynyt maassa. Mutta vaikutteet kulkevat joskus pitkiä matkoja. Vaikka Jeesus olikin sataprosenttisesti juutalainen...
PoistaToiset uskovat, toiset eivät. Paha tulee toisille vastaan ja toisille ei, sekin on mysteeri miten toisille tahallaan halutaan aina pahaa, miksei kaikille hyvää. Mistä pahuus kumpuaa, vaikka lähtökohdat olisi kuinka hyvät, mikä ajaa vääriin valintoihin? Jokaisella, kun on oikeus tässä maassa sanoa ei.
VastaaPoistaJoo.
Poista