Etnonationalismi, Amerikan alkuperäisasukkaat ja Donald Trump

Ne ihmiset, jotkat eivät pidä Donald Trumpia Amerikan alkuperäisasukkaisiin kuuluvana, ovat usein samoja ihmisiä, jotka vastustavat etnonationalismia.

Jos minä muuttaisin Italiaan pitämään sielukasta kahvilaa, ja italian kielen opiskeleminen

Jos minä muuttaisin Italiaan pitämään sielukasta kahvilaa tai jotain, niin minulle asetettu vaatimus italian kielen taitamisesta vähentäisi laadukkaan ja ammattitaitoisen palvelun tarjontaa ja köyhdyttäisi Italian kahvilakulttuuria.

Helsingissä on uskomatonta kyllä tuomiokirkko

Maamme Suomen pääkaupungissa Helsingissä sijaitsee tuomiokirkko.

Nimitys johtuu siitä, että alun perin oli käännetty väärin ruotsin kielen ilmaisu "domkyrka", joka tarkoittaa piispan kotikirkkoa. Yhdyssanan ensimmäinen osa "dom" tulee latinan sanasta domus, joka tarkoittaa kotia tai taloa.

Lisäksi Suomessa on muitakin "tuomiokirkkoja".

Suomi on todellakin tuomion temppeleiden maa... Terveiset Indiana Jonesille!

...Eräissä muissa länsimaisissa kielissä "tuomiokirkkoa" voidaan nimittää katedraaliksi.

PS. Helsingin tuomiokirkolla on toinenkin nimi. Se on Suurkirkko.

Väestön vaihtumisen estämättä jättäminen on poliittinen valinta

Se että väestön vaihtuminen jätetään tietoisesti estämättä, on poliittinen valinta. Sitä eivät eduskunnassa viimeksi kuluneina vuosikymmeninä enemmistönä olleet puolueet ole edes pyrkineet estämään, vaan päinvastoin on tehty poliittisia päätöksiä, jotka edesauttavat ja kiihdyttävät väestön vaihtumista.

Jotkut ovat sitä mieltä että Suomi kuuluu kaikille. Sitä voi sanoa asenteeksi tai periaatetason valinnaksi. Sen myötäily edistää väestön vaihtumista.

Aiheeseen jotenkin liittyen, voit myös niin halutessasi käydä katsastamassa alle kaksi vuotta tässä blogissani julkaisemani merkinnän Äärivasemmistolainen väestön vaihtumattomuusteoria.

Jokainen voi kysyä itseltään, että onko Suomen nykyinen demografia edes suurin piirtein samanlainen kuin oli ollut esim. vuonna 1986. Lisäksi voi niin halutessaan käydä lukemassa Professorin ajatuksia -blogista yli vuoden ikäisen blogimerkinnän Kehitysmaalaistuminen etenee. Sekä historioitsija ja kansandustaja Teemu Keskisarjan Suomen uutisissa tammikuussa julkaistun kolumnin, jonka tiivistelmä kuuluu näin:

Suomen väestö vaihtuu. Suunnilleen sukupolvessa on saapunut puolisen miljoonaa asukasta, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Vaihdos on järeämpi kuin 1940-luvulla, jolloin siirtoväki koostui oman maan kansalaisista.

Musta ylivalta, Botswana ja diversiteetti

Eteläisessä Afrikassa sijaitsevan Botswanan väestöstä on suurin piirtein yhtä suuri osuus maan alkuperäisväestöä saneja kuin Suomen väestöstä on saamelaisia.

Välihuomautuksena voi toki huomauttaa, että etniset suomalaiset ovat yhtä paljon Suomen alkuperäisväestöä kuin etniset saamelaiset. Mutta sillä ei ole tämän blogimerkinnän aiheen kannalta sen kummemmin merkitystä.

Botswana taas on varsin pitkälle neekereiden asuttama, ja useimmat näistä ihmisistä puhuvat bantukieliä ja heistä selvästi useimmat ovat tswanoja. Saneja on vähän ja myös on varsin vähän eurooppalaistaustaisia valkoisia ihmisiä.

Botswanassa vallitsee siis musta ylivalta.

Maan yhteiskunnallinen kehitys on ollut Botswanan vuonna 1966 tapahtuneesta itsenäistymisestä alkaen tasaista ja mukavaa. Mitään isompia kriisejä ei ole ollut. Maassa ilmapiiri on ollut melko leppoisa.

Rodullista ylivaltaa pidetään liberaaleissa piireissä yleensä varsin huonona asiana. Ongelmaan auttaisi diversiteetin lisääminen. Ja sama koskee tietysti myös Botswanaa.

Botswanan rodulliset kasvot ovat siis varsin mustat. Rodullinen diversiteetti maassa on matala.

Ehdotan täten seuraavaa:

Botswanan tulisi lisätä erirotuisille maahanmuuttajille vetovoimatekijöitä. Toivottavaa olisi, että neekereiden osuus maan väestöstä painuisi alle 25 prosenttiin. Valkoisia tai kaukasideja voisi tulevaisuudessa olla noin 25 %, mongolidista suurrotua edustavia ihmisiä voisi myös olla noin 25 % ja loput Botswanan väestöstä voisivat olla intiaaneja, eskimoita, Australian aboriginaaleja ja Torresin salmen väestöä, polynesialaisia ja melanesialaisia, sekä sekarotuisia.

Jos tuollainen tulevaisuudenkuva joskus toteutuisi, niin musta ylivalta Botswanassa olisi mennyttä. Lisäksi maa saisi nauttia jatkossa monikulttuurisuuden siunauksista.

Ranskan parlamenttivaaleissa vastuulliset puolueet harjoittivat sitten taktista äänestämistä

"Laitaoikeistolainen" Kansallinen liittouma -puolue joutui lopulta pettymään Ranskan parisen viikkoa sitten pidettyjen parlamenttivaalien tulokseen.

Maassa parlamenttivaalit hoidetaan yhden henkilön vaalipiirien kautta, mutta vaali on kaksivaiheinen.

Vaaleissa oli mukana neljä ryhmittymää:

• Yhdessä eli Ensemble, "keskustaliberaalien" vaaliliitto, jossa olivat mukana presidentti Emmanuel Macronin Renessanssi ja kaksi tämän liittolaispuoluetta
• Kansallinen liittouma eli Rassemblement national (RN), jonka kanssa oli liitossa maltillisia oikeistopuolueita. (Joku voi nähdä huvittavia piirteitä, jos siinä nyt mitään huvittavaa on, että puolueen nimi on kuin suomen kielestä ranskan kielelle käännetty Kansallisen kokoomuksen nimi.)
  
• Uusi kansanrintama eli Nouveau front populaire (NFP), joka koostui kaiken maailman vasemmistolaisista puolueista
• Mukana oli myös Tasavaltalaiset eli Républicains, joka on "keskustaoikeistolainen" puolue.

RN:ää jotkut ovat nimitelleet ulkomaalais- ja maahanmuuttovastaiseksi puolueeksi. Sen puoluejohtaja Jordan Bardella (s. 1995) tosin on itse maahanmuuttajataustainen ihminen, joka on saanut kasvuiässään saanut nähdä ja kokea maahanmuuttajataustaisten asuttaman alueen kauheuden. Vaikuttaa myöskin untuvikolta, vaikka on ilmeisesti taitava ja kyvykäs poliitikko.

Rassemblement national sai aikamoisen jytkyn vaalien ensimmäisellä kierroksella. Se oli ylivoimainen voittaja. Tämä herätti tietyissä piireissä suurta vihastusta, ja sitä pidettiin laajalti huonona siirtona kansalaisilta.

Koska vastuulliset puolueet eivät halunneet ulkomaalaistaustaista puoluejohtajaa maan johtoon, nämä tekivät keskenään sopimuksen. Moni näiden tahojen ehdokkaista jäi pois vaalien toiselta kierrokselta, jotta RN:n vastustajat voisivat äänet keskittämällä voittaa enemmistön parlamenttiin.

Ja niin siinä kävi, että Rassemblement national jäi jonkin verran kauemmas enemmistöön vaadittavasta paikkamäärästä.

Suurimmaksi ryhmäksi, vaikkakin se jäi ilman enemmistöä, suoriutui Nouveau front populaire, vasemmiston ryhmittymä. Toiseksi suoriutui presidentti Macronin Ensemble. Näin Rassemblement national pääsi vasta kolmannelle sijalle.

RN:ssä on toki ilmeisesti mukana jonkin verran Venäjän trolleja, mutta ilmeisesti Ranskassa eivät vastuulliset puolueet vieläkään oikein suostu ymmärtämään tärkeintä syytä sille, miksi kansalaiset äänestävät Rassemblement nationalia. Joskus ihmiset nyt vain sattuvat olemaan isänmaallisia, ja ehkä heitä joskus kannattaa kuunnella. Jos vastuulliset puolueet kuuntelisivat kansalaisia enemmän, niin ehkä "oikeistopopulistisilla" puolueilla olisi sitten vähemmän kannatusta.

Taktista äänestämistä oli liikkeellä muuten myös kuluvan vuoden 2024 tammikuussa ja helmikuussa pidetyissä Suomen presidentinvaaleissa. Koska vastuullisista puolueista vasemmistolaisimmissa haluttiin estää sellainen tilanne, että isänmaallisen Perussuomalaiset-puolueen ehdokas Jussi Halla-aho, todellinen kyykäärmeen sikiö, pääsisi vaalin toiselle kierrokselle, leivottiin vihreästä Pekka Haavistosta yhdistävä tekijä, jolle äänet piti keskittää. Tosin kaikki tekijähenkilöt näissä puolueissa eivät olleet ollenkaan samaa mieltä siitä, että juuri Haaviston pitäisi olla primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa. Pekka Haavisto ei ollut Vihreiden ehdokkaana varsinaisesti, vaan periaatteessa puolueesta erillisen kansanliikkeen. Mies oli myöskin poliittisesti viisaasti ottanut vaalien edellä etäisyyttä vasemmistolaisuuteen. Tämä herätti silloin näissä piireissä vihastusta, ja sitä pidettiin laajalti huonona siirtona.

Haavistossa on tunnettujen huonojen puoliensa lisäksi se hyvä puoli, että mies kykenee tunnistamaan ihmisen myös toisinajattelijoissa. Hänessä on siis hiukan liberaalin vikaa.

En itse sentään pidä homoseksuaalisuutta Haaviston huonona puolena. Seksuaalinen suuntautuminen ja myöskin sukupuolinen identiteetti ovat mielestäni jokaisen oma asia.

Suomen presidentinvaalissa voittajaksi suoriutui kuitenkin epäkansallisen Kokoomuksen hammasmies ja yksi harvoista aidoista belgialaisista, Alexander Stubb.

Jostain syystä Suomen ja suomalaisten turvallisuutta suuresti parantamaan tarkoitettu rajaltakäännytyslaki kuitenkin saavutti suuren suosion maamme eduskunnassa äskettäin. Eduskunnassamme oli lisäksi kuitenkin merkittävä osasto viidennen kolonnan väkeä, joka lakia vastusti ja äänesti vastaan ja näiden tehden tuki verisen ja diktatorisesti hallitun Venäjän hybridisotaa. Minun täytyy lausua erityiset kiitokset Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajalle Antti Lindtmanille, joka johdatti lukuisat epäröijät ja aidalla istuvat puolueensa eduskuntaryhmässä lain kannalle.

Mutta näin lopuksi voisin ehdottaa uudistusta Ranskan parlamenttivaalitapaan. Kaksivaiheisuus tekee vaalien pitämisestä kalliimman. Ja yleensä äänestäjät myös joutuvat sitten vaivautumaan vaaliuurnille uudestaan. Vaalitapa mahdollistaa lisäksi myös edellä kuvaamani taktisen äänestämisen.

Ei siinä mitään, sillä oikeissa olosuhteissa voisin minä itsekin kannattaa hetkellisesti taktista äänestämistä. Mutta mielestäni se on äänestäjien huijaamista. Sellaisen pitäisi olla estetty perustuslain tasolla.

Kannattaisin siis niin Ranskan parlamenttivaaleissa samoin kuin Suomen presidentinvaaleissa käyttöön otettavaksi siirtoäänivaalitapaa. Siirtoäänivaalissa äänestäjät laittavat äänestyslipukkeeseen vaalipiirin ehdokkaat mieleiseensä paremmuusjärjestykseen. Siirtoäänivaalitavassa äänien laskenta on aikaavievää, ja sen matematiikka on hiukan monimutkaistakin, mutta mielestäni se tukee poliittista keskustaa – eri asia kuin Suomen Keskusta – ja maltillisia ehdokkaita.

Perussuomalaiset EU-vaaleissa: kuin taudin lyömä kurttumöykkiäinen

Pitää nyt sitten pitkästi lässyttää tästä aiheesta, vaikka aihe ei liene kovin seksikäs.

Perussuomalaiset ikään kuin vedettiin kölin alitse yli viikko sitten sunnuntaina 9. kesäkuuta vuonna 2024 päättyneissä Euroopan unionin parlamentin vaaleissa. Valtamedia oli toki kaiken aikaa heittänyt kapuloita puolueen ja sen ehdokkaiden rattaisiin, mutta nyt näyttää siltä, että puolue ei pärjännyt omilla avuillaankaan kovin hyvin.

Suomella on 15 paikkaa europarlamentissa, ja Perussuomalaiset sai vaaleissa läpi vain yhden ehdokkaistaan. Eli nyt on yksi vähemmän puolueella paikkoja kuin edellisellä kaudella oli ollut.

Puolueen isoin hallituskumppani epäkansallinen Kokoomus taas pärjäsi erinomaisesti. Kokoomus pärjää aina. Kokoomus on kuin saostuskaivo: isoimmat kokkareet kelluvat aina pinnalla. Hyväosaiset ja hienot ihmiset kun äänestävät lähes aina.

Näissä vaaleissa ilmeisesti mielipidetiedustelut onnistuivat olemaan jossain määrin väärässä.

Pohjoismaiden ulkopuolisissa EU-maissa ilmeisesti on päässyt lisää maahanmuuttokriittisiä voimia parlamenttiin. Valitettavasti osa näistä lienee poliittisesti perverssejä.

Monet Perussuomalaisia kannattaneista toki varmaan ymmärsivät ennen vaaleja, että jos maamme velkaantumista ei nyt saada kuriin, niin pieneläjillä on myöhemmin sitten paljon vaikeampaa. Tämä on minusta hieno realistinen piirre puolueessa. Vasemmistopuolueilla eli Sosialidemokraateilla, Vihreillä ja Vasemmistoliitolla taas ei ole ainakaan kovin paljoa tällaisia estoja todellisuuden suhteen.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on sopivasti varoittanut sittemmin hallitusta EU:n tarkkailuluokalle joutumisesta. Tämä merkitsee sitä, että Persujen asettaman valtiovarainministeri Purran saksia voidaan taas tarvita. Emmehän halua joutua Kreikan tielle. Mutta jos sille joutuisimme, niin olisi mielenkiintoista nähdä, millä ihmeen lailla eduskunnan vasemmistopuolueet haluaisivat ratkaista ongelman.

Joillekin Perussuomalaisten kannattajille taas Perussuomalaisten nykyinen hallitustaival on siltikin voinut näyttäytyä sellaisena, että puolue tekee vähempiosaisiin kohdistuvia leikkauspäätöksiä ja silloinkin, kun ei tarvitsisi.

Joillekin on myös voinut olla liikaa Purran budjettileikkauksia koskeva huumori.

Suurin syy puolueen huonoon menestykseen voi kuitenkin piillä siinä, että Perussuomalaisten kannattajakunta on kovin EU-kriittistä. Ei luoteta siihen, että EU:sta kuitenkaan tulisi paljoa hyvää. Vaikka europarlamentissa voi kuitenkin heittää kapuloita rattaisiin huonoille päätöksille ja tukea hyviä. Nykyään EU-maissa sovellettavasta lainsäädännöstä leijonanosa taitaa tulla EU:sta, ei kansallisesta eduskunnasta. Tämä on tosiasia, vaikka siitä ei pitäisi, joten Perussuomalaisten kannattajienkin kannattaisi hiukan perehtyä EU:hun ja kiinnostua siitä.

Parlamentiksi Euroopan unionin parlamentilla on kuitenkin yllättävän vähänlaisesti valtaa. Kuulemma se vahvistaa EU-lait mutta ei tee lakialoitteita eikä määrittele unionin talouspoliittisia tavoitteita saatikka osallistu talouspolitiikan toimeenpanoon. Ja joitain muita pikku valtaoikeuksia sillä on näiden lisäksi.

Perussuomalaisten kannattajakunnasta vielä tänä vuonnakin saattaa suuri osa ollut sellaista väkeä, että globalisaatio tapaa iskeä siihen turhan pahasti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaikutti järkyttyneeltä puolueensa huonosta menestyksestä, ja tämä on ymmärrettävää. Olen itsekin hieman järkyttynyt. Ja pöllämystynyt.

Persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä taas on lausunut, että eurovaalien heikko tulos on herättänyt puolueessa hämmennystä.

Myöskin hyvänlaatuisella poliittisella keskustelupalstalla Hommaforumilla on ehditty jo melko pitkästi käsitellä aihetta Mikä meni EU vaaleissa vikaan? Analyysiä vaalitaktisista virheistä.

Minua itseäni on henkilökohtaisesti ärsyttänyt nyt Perussuomalaisten hallitustaipaleessa se, että hallitus on ilmeisesti tärkeänkin järjestötoiminnan tukia Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen STEA:n kautta kutistamassa rajusti. Toivon toki tämän olevan vain näköharhaa.

Siitä puheen ollen voin kertoa, että itselleni ovat tärkeitä mielenterveysjärjestöt, jotka toiminnallaan ja työllään tukevat ihmisten mielenterveyttä sekä vähentävät julkisen vallan tarvetta hoitaa ihmisiä kalliissa sairaalahoidossa. Mutta ihmisillä on erilaisia prioriteetteja eikä voida tieteellisesti todistaa mitään prioriteettia tai arvomaailmaa oikeaksi.

Sanoisin myös, että todennäköisesti vasta tapahtunut aikuiskoulutustuen lakkauttaminenkin on ollut huono päätös.

Kaikesta huolimatta voi olla niin, ettei nykyinen hallitus kykene yrityksistään huolimatta taittamaan valtion velkaantumista.

Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismini) Osmo Soininvaara on viime Jeesuksen vuonna 2023 muistaakseni lausunut, että tarvitaan vielä enemmän sopeutusta kuin hallitus on määräämässä. Soininvaaran mielestä nimittäin tarvitaan miljardeja euroja lisää uusien hyvinvointialueiden rahoittamiseen, jotta saadaan homma toimimaan kunnolla tai edes välttävästi.

Mutta Soininvaara ei ole aikoihin ollut kovin aktiivipoliitikko, joten siksi hänellä on varaa lausuilla tuollaista.

Minusta se kuulostaa joka tapauksessa hyvältä ja oikealta, vaikka en nykyisiäkään sopeutuksia kaikkia kykene täysillä hyväksymään.

Veronkanto-oikeuden antaminen hyvinvointialueille voisi auttaa niitä saamaan hommasta kiinni. Olikohan niin, että Soininvaara on kannattanut tätä?

Parlamentaarinen Yle-työryhmä on nyt leikkaamassa Yleltä 200 miljoonaa euroa. Säästömiljoonat oltaisiin jakamassa neljän vuoden jaksolle. Ylen budjetin indeksikorotukset jäädytettäisiin ja arvonlisäverokantaa nostettaisiin 14 prosenttiin.

Säästömiljoonat oltaisiin jakamassa neljälle vuodelle. Ylen budjetin indeksikorotukset jäädytettäisiin ja arvonlisäverokantaa nostettaisiin 14 prosenttiin.

Onneksi Suomen hallitus leikkaa runsaasti myös kansalaisjärjestöjen kehitysviestinnästä.

Kuulemma yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on pöyristynyt monen muun ohella leikkauksesta. Kyseessä on järjestön tärkein julkinen rahoitusinstrumentti, jolla on rahoitettu muun muassa kansalaisjärjestöjen yritysvastuutyötä.

Periaatteessa kannatan ihmisoikeuksien globalisaatiota, kuten olen useita kertoja lausunut eri blogeissani, joten jossain määrin sikäli ymmärrän Finnwatchin väen ärtyneisyyttä.

Wikipediassa sanotaan järjestöstä mm.: "Finnwatch tarkkailee suomalaisten ja Suomeen vahvasti sidoksissa olevien yritysten toiminnan globaaleja vaikutuksia. Järjestö osallistuu selvitystensä pohjalta yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä pyrkii vaikuttamaan muun muassa Suomen ja EU:n yritysvastuupolitiikkaan. Järjestö on selvityksissään ottanut kantaa mm. osinkoverotukseen sekä aggressiiviseen verosuunnitteluun."

Kyllä tuo kuulostaa minusta suhteellisen järkevältä.

Minusta Finnwatch voisi ottaa kuitenkin lusikan kauniiseen käteen ja alkaa vastustaa sellaista maahanmuuttoa, josta on vain haittaa Suomen alkuasukkaille. Ruotsin tie pelottaa. Ja myöskin sen kannattaisi alkaa vastustaa matalapalkkatyöläisten laajempaa maahantuloa. Suomi tarvitsisi suuripalkkaisten ihmisten maahanmuuttoa, ja heistä on OECD-maiden kesken varsin suuri kilpailu. Suomi on nykyään vielä pitkälle turvallisehko maa, mutta erilainen ja jossain määrin vaikeahko suomen kieli sekä se, että maassamme suuripalkkainen työntekijä saa käteensä verojen jälkeen suhteellisen pienen summan palkkaa voivat ajaa osaajat pois. Esim. jossain Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa ja Sveitsissä suuripalkkaisten palkat ovat myöskin suurempia kuin Suomessa.

Jo aiemmin hallitus oli leikannut miljardi euroa kehitysyhteistyöstä. Voi kysyä, että kuinka monta vuosikymmentä tai -sataa oli ollut tarkoitus antaa kehitysapua?

Kehitysmaita auttaisi luultavasti parhaiten reilu kauppa, joka sisältäisi myöskin veroparatiisien nutistamisen.

Luultavasti niitä auttaisi myös valtionvelkojen mitätöinti. Ongelma tässä ratkaisussa olisi vain se, että milläs estettäisiin kehitysmaita ottamasta itselleen uudestaan kohtuutonta määrää velkaa.

Monikulttuurisuuskoordinaattoreille voitaisiin myös lakata maksamasta julkisesta pussista palkkaa. Minusta näille palkan maksamisen tulisi tapahtua hyväntekeväisyyden keinoin.

Ja Perussuomalaisten europarlamentaarikkona yhden kauden toiminut Teuvo Hakkarainen putosi näissä vaaleissa pois europarlamentista.

Olin aikoinaan sanonut, että vika ei ole siinä, että Teuvo on äijä, vaan se, että hän on liian äijä. Hän sanoo sittemmin kuitenkin raitistuneensa.

Hakkarainen ei ilmeisesti, omien sanojensakaan mukaan, ollut ollut kovin aktiivinen vallankäyttäjä EU-parlamentissa. Ainakin tästä syystä Perussuomalaiset oli päättänyt pudottaa hänet ehdokaslistoilta.

Teuvo sitten taisi suuttua tästä hieman. Hänen olisi kyllä kannattanut testamentata äänensä jollekin sellaiselle ehdokkaalle, jota olisi eniten arvostanut.

Sen sijaan hän päätti katkaista välit puolueeseensa ja kumma kyllä meni suostumaan Vapauden liiton ehdokkaaksi jo ennen kuin oli edes ottanut selvää, että mitä kaikkia asioita tämä puolue kannattaa ja ajaa. Vapauden liitto on ilmeisesti kansalliskonservatiivinen, yrittäjämyönteinen, yksilönvapausmyönteinen ja lokalistinen puolue, joka kannattaa Suomen eroamista Euroopan unionista, eurovaluutasta ja puolustusliitto Natosta. Nykyisessä maailmantilanteessa erityisesti Natosta eroaminen tuntuu hullun hommalta.

Vapauden liitto oli syntynyt vuonna 2022, kun Valta kuuluu kansalle -niminen toinen mikropuolue oli hajonnut, koska osa sen jäsenistä vastusti Venäjän julman diktaattorin Vladimir Putinin jatkuvaa ja intensiivistä perseennuolemista.

VKK:ta johtanut aikoinaan Perussuomalaisista erotettu Ano Turtiainen on ilmeisesti kannattanut viime aikoina ajatusta siitä, että Maa on oikeasti litteä, ja hän yritti myös yhdessä vaiheessa muuttaa puolueensa nimeksi Valta kuuluu Kristukselle, mutta hanke epäonnistui, kun ei ollut toimittu asiassa tarpeeksi Suomen lain mukaan.

Olen saanut myös sen käsityksen, että Anon mielestä normaalia vaalityötä ei puolueen oikeastaan tarvitse tehdä, koska Jumala auttaa.

Ano on käynyt ahkerasti Putinin seminaareissa Venäjällä. Hän on myös ollut sitä mieltä, että jos Venäjä miehittäisi osan Suomea, niin se mahdollistaisi VKK:n paluun Suomen eduskuntaan.

Onneksi siis Suomi on nykyään Naton jäsen.

Teuvo Hakkarainen oli siis Vapauden liiton ehdokkaana saanut 7.414 ääntä, mikä ei läheskään riittänyt valituksi tulemiseen europarlamenttiin. Veikkaan kuitenkin, että jos hän olisi testamentannut äänensä jollekin Perussuomalaisten ehdokkaalle sen sijaan että lähti vieraan puolueen matkaan, niin Persut olisivat saaneet enemmän kuin tuon verran lisää ääniä. Harva kansalainen edes oli tiennyt, että tuollainen puolue oli olemassa, tai jos oli tiennyt, niin ei tietänyt ainakaan puolueesta kovin paljoa. Ja jos oli tiennyt, niin olisi todennäköisesti vieroksunut.

Teuvolle ei kuitenkaan sopinut lähteminen politiikasta vanhemman valtiomiehen tavoin, kun hän oli suuttunut niin kovin kauheasti Persuihin.

Ja oikeastaan tämän ei olisi muutenkaan tarvinnut olla hänen poliittisen uransa loppu. Hän olisi voinut päästä seuraavissa eduskuntavaaleissa läpi Persujen listoilta, ja Suomen eduskunnassa hän olisi voinut olla mies paikallaan. Mutta nyt se ei ole enää mahdollista.

Timo Soini on kaiken aikaa politiikan jättämisensä jälkeen halunnut olla äänessä julkisuudessa. Kaikki muistavat sen, kun hän vuonna 2017 perusti salaliiton epäkansallisen Kokoomuksen ja Keskustan kanssa hajottaakseen Perussuomalaiset. Siinä hommassa kävi kuitenkin sitten niin, että seuraavissa eduskuntavaaleissa Soinin ja parin muun hepun perustama Remonttiryhmä, vai mikä sen nimi nyt oli, ei saanut yhtään ehdokastaan läpi Arkadianmäelle Suomen eduskuntaan. Laskelmat oli tehty siinä poppoossa hieman väärin.

Sittemmin Remonttiryhmä on lakkauttanut itsensä.

Timo Soini saa aina tarvitsemiaan 15 minuutin julkisuuksia töräyttäessään jotain Persuista. Media silittää häntä myötäkarvaan.

Voi olla, että Soini edelleenkin toivoisi voivansa olla mukana politiikassa.

Mutta ehkä ei voi olla, koska ryhtyi aikoinaan Juudakseksi pettäessään puolueen, jota oli ollut aikoinaan perustamassa. Kuka häneen nyt enää luottaisi? Ainakaan politiikassa.

Mutta anteeksi, että olin kerran äänestänyt, presidentinvaaleissa, Timo Soinia. Olen myöskin kerran äänestänyt niissä Tarja Halosta. Anteeksi.

Soini on kuitenkin oikeassa yhdessä asiassa: Kokoomus on luultavasti kuolemanvaarallista seuraa hallituksessa. Tosin myös Keskusta on. Muistamme, mitä vuonna 2017 kävi.

Mitä tulee omaan puoluekantaani, niin nykyisellään olen valmis äänestämään kahta erilaista puoluetta: joko Soinin ja soinilaisten lähdön jälkeen uudistuneita Perussuomalaisia, taikka sitten jonkinlaista maahanmuuttokriittistä sosialidemokraattista puoluetta, sellaista kuin Tanskassa on mutta jollaista Suomessa ei ole.

Perussuomalaiset sai siis näissä eurovaaleissa yhden ehdokkaan läpi. Tämä henkilö on Sebastian Tynkkynen. 

Tämän linkin takana ovat Tynkkysen nettisivut, jotka ovat toivottavasti aivanpianhetikohta läpikotaisin päivitetyt, kun kerran läpi oli päässyt.

Voi olla, että Suomen 15 europarlamentaarikon taustapuolueista Perussuomalaiset on ainoa, jonka parlamentaarikoista sata prosenttia on homoseksuaaleja. Tästä näkee, kuinka edistyksellinen puolue on kyseessä.

Minun henkilökohtainen näkemykseni homoseksuaaleista on sama kuin kaikista muistakin ihmisistä, eli saavat olla olemassa, kunhan eivät hypi silmille.

En taida tuntea ketään homoseksuaalia tällä hetkellä. Tunnen kuitenkin yhden muunsukupuolisen, joten saanen yhden pisteen.

Toivotan Sebastian Tynkkyselle nyt lopuksi hyvää, ansiokasta ja hedelmällistä kautta europarlamentissa.

I PS. Otsikkoni ilmaisu "kuin taudin lyömä kurttumöykkiäinen" on peräisen erään vogonit-nimisen avaruudenkävijälajin yksilön runosta, joka on saanut osaltaan edustaa maailmankaikkeuden kolmanneksi huonointa runoutta.

II PS. Tulen muuten mitä luultavimmin ensi vuoden 2025 kesällä johonkin aikaan julkaisemaan seksikkään blogimerkinnän. Tai viimeistään syys- tai lokakuussa. Valitettavasti se ei kuitenkaan sisällä kuvia.

Suomen vähärasistisuus lyhyesti

Suomen alkuperäisasukkaat ovat varsin harvoin ryöstäneet, raiskanneet tai tappaneet maahanmuuttajia.

PS. Lisää tietoa Suomen vähärasistisuudesta löydät tästä osoitteesta.

Mitä toista puoluetta minun pitäisi äänestää?

Tämä alkaa olla jo vähän vanha juttu.

Mutta en edelleenkään usko, että Perussuomalaisten jäsenet tietävät liittyneensä natsipuolueeseen. Enkä edes itse usko sen olevan natsipuolue, vaikka sen ympärillä ja joskus sisälläkin pörrää jonkin verran epämääräistä väkeä.

Oli joka tapauksessa mielenkiintoista törmätä joitakin kuukausia sitten siihen, että on oikeasti olemassa ihmisiä, jotka kuvittelevat, että Perussuomalaiset jakelisi pehmoviestintää tavallisille kannattajilleen ja sitten koodiin piilotettuna varsinaisille "äärioikeistolaisille" kovempaa kamaa.

Jotkut joka tapauksessa sanovat, että Perussuomalaisten kannattajien pitäisi äänestää jotain muuta puoluetta kuin Perussuomalaisia.

Itse olen ollut jo vuosien ajan puolueen kannattaja ja äänestäjä. Välillä olin ollut jopa jonkin aikaa sen jäsen, kunnes erosin siitä siksi, että minun piti siivota järjestöjäsenyyksiäni sillä omalla perusteella, että olin niin harvassa yhdistyksessä mukana muuten kuin vain muodollisesti.

Kannatan silti edelleen Perussuomalaisia.

Joku voi nyt kysyä, että mitä teen jos Perussuomalaiset joskus tekee eduskunnassa minulle tärkeästä asiasta sellaisen päätöksen, jota en itse voi millään hyväksyä. Tällaisia tapahtumia varten on keksitty päättäjiä sitova suora demokratia, jonka siis on tarkoitus, kuten Sveitsissä, täydentää edustuksellista demokratiaa sallimalla kansalaisille oikeus tarvittaessa kävellä kansanedustajien tahdon yli. Suomessa olevaa kansalaisaloitejärjestelmää ei tosin voi pitää suoran demokratian muotona, koska siinä äänestäjät eivät pääse päättämään itse mistään.

Suoraa demokratiaa vastustetaan sillä perusteella, että äänestäjät voivat tehdä "vääriä" äänestyspäätöksiä. Sekä sillä, että suora demokratia vie ammattipoliitikoilta valtaa.

Jään siis odottamaan suoran demokratian tuloa Suomeen.

Siis, jos minun pitäisi äänestää jotain muuta puoluetta kuin Perussuomalaisia, niin mikä se olisi?

Itse suostun kannattamaan vain sellaista puoluetta, joka on maahanmuuttokriittinen. Suomen eduskunnassa on tällä hetkellä vain yhdellä maahanmuuttokriittisellä puolueella kansanedustajia, ja se on tämä Perussuomalaiset.

Minun puolueeni tulee myös kannattaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja sananvapautta ja vastustaa rasismia, mukaan lukien kansojen ja etnisten ryhmien kansanmurhat, sekä poliittista väkivaltaa.

Suomessa on muuten nykyään monta sellaista ihmistä asumassa, joiden mielestä ihmisten oikeuksien tulee riippua rotupiirteistä vaikka sanovat vastustavansa natsismia. Varsin monet näistä ihmisistä äänestävät vasemmistopuolueita. Toisaalta olivathan natsitkin vasemmistolainen puolue.

Joten, mitä toista puoluetta minun pitäisi, ja kannattaisi, äänestää. On kysymys.

Jos Suomi olisi kuin Tanska, voisin äänestää maahanmuuttokriittistä sosialidemokraattista puoluetta. Mutta kun se ei ole.

Maailmansyleilevyydestä hyvin lyhyesti

Suomi ei kykene elättämään koko maailmaa eikä ole edes vastuussa siitä.

Europa Terra Nostra, tuhma liike Euroopan puolesta

Vuonna 2015 olin tässä blogissani peräänkuuluttanut uuden eurooppalaisen identiteetin perään. Ja, oi, katso: huutooni on vastattu.

On olemassa Europa Terra Nostra -niminen – nimi tarkoittaa Eurooppa meidän maamme – liike, joka tarjoaa alustan eurooppalaisille nationalisteille.

Liike suhtautuu kriittisesti Euroopan unioniin, käsittääkseni ennen kaikkea siksi, että EU suhtautuu suhteellisen myötämielisesti Euroopan demografiseen muutokseen alkuperäisasukkaiden Euroopasta maahantulijoiden Euroopaksi.

Liike on uskonnollisesti sitoutumaton. Se hyväksyy minkä tahansa perinteisen eurooppalaisen uskonnon tai maallisen ideologian, on kyse sitten katolisuudesta, protestanttisuudesta, ortodoksisuudesta, ateismista tai eurooppalaisesta pakanuudesta.

Kristinuskon se toteaa olevan eurooppalaisen identiteetin kannalta historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävä asia, vaikka se ei kristinuskon puolelle sinänsä asetukaan.

Toisaalta ETN arvostaa ja kunnioittaa niin Valistuksen kuin Romantiikan perintöä, mutta kuitenkin vastustaa dogmaattista järjen palvontaa ja myös dogmaattisia uskonnonvapauden rajoittamisia.

ETN puolustaa eurooppalaisia ihmisiä ja eurooppalaisia arvoja niin islamilaisia kiihkoilijoita kuin ulkomaalaista soluttautumista vastaan.

Minusta tuon kaiken voi sanoa tarkoittavan yksinkertaisesti sitä, että ETN kannattaa parhaita asioita eurooppalaisessa perinteessä.

ETN:n arvoja voi kannattaa kuka tahansa tässä maailmassa. Eurooppalaisten tehtävä on myös puolustaa itseään siinä.

Eurooppalaisilla nationalisteilla on sekä yhteisiä etuja että yhteisiä arvoja. Eri maiden ja kansojen nationalistitkin kykenevät keskenään yhteistyöhön. Vain etnofasistisille liikkeille sellainen on vaikeampaa.

Suomalaiskansallinen skenaario

Neekeri grillaa makkaraa leijonakoru kaulassa, ja vihreät, vasemmistoliittolaiset ja sosialidemokraatit sekä Seta-järjestön tyypit kehottavat häntä painumaan helvettiin.

I PS. Suomen kielessä on vanhastaan ollut pohjimmiltaan neutraali nimitys neekeri. Jos haluaa neekeristä sanoa jotain pejoratiivisesti, niin voi käyttää sen sijaan ilmaisua nekru, vaikka itse en pidä ihmisten haukkumisesta heidän rotunsa perusteella. Nykyään jotkut suomalaiset ihmiset kuitenkin haluavat, että myös ilmaisu neekeri olisi käsitettävä pejoratiivisesti. Itse vihaan neekereitä sen verran vähän, että minusta ajatuksessa ei ole päätä eikä häntää.

II PS. Nimitys tummaihoinen tarkoittaa esim. eteläintialaisia ihmisiä.

Ulkomaalaistaustaiset natsit muka positiivinen voimavara Suomelle?

Jos kaikki maahamme saapuvat ulkomaalaiset ovat positiivinen voimavara, niin silloin Suomeen muuttavat natsitkin ovat sellainen.

Itse en tähän ole kuitenkaan taipuvainen uskomaan, vaikka tämän tunnustaminen saa edistykselliset ihmiset leimaamaan minut maahanmuuttovastaiseksi.

Apuamme tarvitsevista varsinaisista maahanmuuttajista

Suomen on pakko avata ovensa kaikille halukkaille. Onhan tämä inhimillistä ja humanitääristä auttamista ja jopa varsin helposti järjestettävissä oleva asia.

Keräämällä enemmän verotuloja ja ottamalla ulkomailta lainaa tuo onnistuu ihan helposti. Lisäksi on paljon rikkaita, jotka eivät maksa täyttä oikeudenmukaista veroa. Otetaan heiltä se joka vuosi, niin sitten meillä on varaa vaikka mihin.

Suuret siirtolaisuuteen perustuvat maat Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti ottakoot työhaluiset ja työkykyiset maahanmuuttajat. Näin meille jää enemmän sopeutumiskyvyttömiä ja -haluttomia, integroitumiskyvyttömiä ja -haluttomia ja työkyvyttömiä ja -haluttomia sekä sellaisia, joiden mielestä Suomi ottaa muslimeita pakolaisiksi, koska Saudi-Arabia maksaa meille siitä paljon rahaa. Tässä järjestelyssä kaikki voittavat. Vähiten tosin maahanmuuttajat, koska Suomi on maailman rasistisin maa.

Jotkut sanovat, että muslimien maahanotto tekee yhteiskunnasta turvattomamman. Tämä ei ole totta. Ja aiheuttavat turvattomuutta alkuasukkaatkin. Värinä kaduilla ja yllätysseksi joka tapauksessa ovat pieni hinta monikulttuurisuudesta, jos sellaista edes tapahtuu, on se sitten muslimien tai muiden järjestämää. Ja sitä paitsi onhan islamin kunnioittaminen pakollista jo nykyisen Suomen lainsäädännön mukaan.

Homoseksuaalit puolustavat maahantulijoita, jotka haluavat kivittää heidät, mutta ei se mitään. Asia on tärkein.

"Voimaa ilosta."

Suomen nykyinen hallitus ikävä kyllä yrittää parhaansa mukaan kääntää kehityssuuntaa. Mutta oikeasti kehityssuuntaa ei voi muuttaa. Voi korkeintaan sopeutua siihen, paitsi että varsinaisten maahanmuuttajien ei tarvitse sopeutua mihinkään, koska sen takia me heidät maahamme, joka on ennen kaikkea heidän, haluamme.

PS. Blogimerkintäni aiheeseen jotenkin liittyvä sivusto Vihreä kukkahattu on aina ajankohtainen, vaikka sen julkaisusta on jo kaksitoista ja puoli vuotta.

Riikka Purra ja "turkkilaisapina": kyllä te olette hyvin oppineet

Riikka Purra, Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja ja Suomen valtiovarainministeri sekä varapääministeri, oli jokunen vuosi sitten eli vuonna 2019 ilmeisesti hermostunut turkkilaistaustaiseen mieheen, joka oli harjoittanut häntä kohtaan seksuaalista häirintää, ja nimittänyt tätä turkkilaisapinaksi.

Tänä Jeesuksen vuonna 2023 asia oli kaivettu esiin, ja kaikki vastuulliset tahot, mukaan lukien toimittajat ja muu kulttuurieliitti, olivat täysin pöyristyneitä Riikan käytöksestä vuonna 2019.

Onhan täysin selvää, että kun turkkilainen muslimimies tekee vain mihin on oikeutettu, niin suomalaisen naisen on alempiarvoisena alistuttava kohteluun.

Kyllä te olette hyvin oppineet!

Sosiaalipoliittinen ohjelmani ja lääke karjuvaan työvoimapulaan

Raapaisin ihan miehenä pystymetsästä kokoon muutaman ajatuksen siitä, millä lailla ehkä saataisiin parannetuksi suomalaista yhteiskuntaa sosiaalipoliittisesti:

• Asuinalueesta riippuvat palkan sivukulut. Tällä lailla voitaisiin vaikuttaa työpaikkojen sijoittumiseen myös muualle kuin ruuhka-Suomeen.
• Automaattinen palkkatuki sellaisiin töihin, joista työnantajien ei kannata maksaa elämiseen riittävää palkkaa tai joihin tavallisesti vaaditaan alle 33 vuoden ikää. Vihreiden Grand Old Manin (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaaran, josta käytän diminutiivisesti ilmaisua puutarhatontunkuvatus, mielestä on parempi, että julkinen valta maksaa osan palkasta kuin että se joutuu maksamaan yksilön koko sosiaaliturvan. Olen nykyään samaa mieltä asiasta, varsinkin, kun kaikki ihmiset eivät tosiasiassa kykene osallistumaan kaikkein voimakkaimmin tuottavien töiden tekemiseen. Automaattinen palkkatuki tulisi julkiselle vallalle ja veronmaksajille luultavasti halvemmaksi kuin kaikille maksettava perustulo. Ja työ on loppujen lopuksi parasta sosiaaliturvaa. Automaattista palkkatukea tulisi minun mielestäni kuitenkin voida maksaa vain jonkinlaista avustavaa työtä tekeville.
  
• Ammattiliittojen pitäisi voida nostaa oikeuskanne työntekijän puolesta ilman tämän erillistä valtuutusta, mukaan lukien ulkomaalaiset työntekijät. Tällainen suojelisi heikommassa asemassa olevia. Hyötynä olisi myös kanneoikeuden pelotevaikutus epärehellisille yrityksille.
  
• Palkkatulojen veroprogressio, jossa olisi useita tulorajoja, joiden ylittävältä summalta vasta maksettaisiin korkeampaa veroa. Olisi siis eri veroprosentti palkan eri osille. Näin ei syntyisi veroprosentin noususta koituvia tuloloukkuja.
  
• Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tulisi saada kaikkien työnsä menettäneiden. Tämä olisi vain oikein ja kohtuullista. Sen määrän tulisi kuitenkin tasaisesti laskea siitä, kun sen saamisen maksimiajasta on kulunut puolet, jotta on helpompi ihmisen orientoitua siihen, että pitäisi pian palata työelämään. (Parhaillaan tekeillä olevalla uudella hallituksella on ilmeisesti suunnitelmat porrastaa jotenkin ansiosidonnainen päiväraha.)
  
• Työeläkemaksujen eri luokat tulisi lopettaa. Tämä todennäköisesti vähentäisi nk. ikärasismia työmarkkinoilla.
• Kansanedustajille, ministereille, hyvinvointialueiden päättäjille ja kunnallispoliitikoille tulisi minusta olla pakollista julkisen terveydenhuollon käyttäminen. Siteeraan Osmo Soininvaaraa: "Kun asioista päättävät eivät itse käytä julkista terveydenhuoltoa, heitä ei niin häiritse, että sen taso laskee. Tämä näkyy kunnallisessa päätöksenteossa räikeän selvästi." Mutta jos välttämättä haluaisi mennä yksityiselle huoltamaan terveyttään, niin sitten päättäjän pitäisi maksaa ylimääräinen ja hyvänkokoinen veronluonteinen maksu.
  

En tiedä, olisiko näiden ehdotusteni toteuttaminen poliittisesti edes mahdotonta. Tai mahdollista.

Bonuksena pohtikaamme vielä lääkettä karjuvaan työvoimapulaan.

Ilkeällä ja pahanlaatuisella Hommaforum-keskustelupalstalla, joka on Suomen paras ja laadukkain poliittisaiheinen keskustelupalsta, oli 13.4.2023 nimimerkki "Kallan" keskusteluketjussa Työvoimapulan paluu ja kosto pohtinut tällaista koskien ulkomaalaisperäisen työvoiman hankintaa Suomen työmarkkinoille:

Työvoiman roudauksen voisi ymmärtää, mikäli:

• Yritys vastaa itse kuluista ja tästä syntyvästä hiilijalanjäljestä
• Palkka työehtosopimusten mukaista (ja työntekijä myös saa sen palkan ihan oikeastikin ilman työnantajan uhkailuja ja perimisiä kirjanpidon ohi)
• Työvoima myös poistuu maasta, kun tarve on lakannut JA maahan houkutellut yritys myös vastaisi tästä kuluerästä, ja
• Valtio myös valvoisi että komennustyöntekijöiden oikeudet toteutuisivat täysimääräisesti.

Voisi se työvoimapulaulina loppua lyhyeen, kun itse joutuisi ottamaan vastuun kuluista kuten kunnon kapitalisti konsanaan, eikä sysätä ikäviä kuluja valtion ja siten veronmaksajan harteille. Mutta tällaista markkinatalouspohjaista ehdotusta emme luultavasti tule kuulemaan eduskunnassa pitkään aikaan.

Minusta nimimerkin ehdotukset kuulostavat järkeviltä. Tällä tavoin toimimalla voisi työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma pitkälti lieventyä. Ja tuosta, että ulkomaalaistyöntekijöiden oikeudet tulisi turvata, niin heidän palkkatasonsa tulisi vähimmillään olla ao. työehtosopimuksen minimi. Tarkoitushan ei ole luoda Suomeen työtätekevien ulkomaalaisten köyhien luokkaa. Tai ainakaan minulle se ei ole tarkoitus, vaikka kapitalistit aina tapaavat tarvita "työttömien vara-armeijaa" (ilmaisu Marxin ja Engelsin), koska se pitää palkat matalina. Heikkojen palkkojen maksaminen ulkomaalaisille alentaa myös alkuasukkaiden palkkoja. Halpa- ja orjatyöperäinen maahanmuutto myöskin heikentää huoltosuhdetta.

Uuvatit lopettavat toimintansa, kun taas Halla-aho edelleen porskuttaa

Olin pitkään luullut, että ennemmin tai myöhemmin Perussuomalaisten entinen kapinallisryhmä, joka Kokoomuksen ja Keskustan tukemana aikoinaan pyrki hajottamaan Perussuomalaiset, panisi hynttyyt yhteen Kristillisdemokraattien kanssa. Mutta tätä ei ole tapahtunut. Nyt sanotaankin uutimessa, että ryhmä on lopettelemassa toimintaansa.

Voiko parempaa uutista nykyään saadakaan (sen ohella, että Venäjä lopettelisi toimintaansa), kun ollaan jo puolustusliitto Naton jäseniäkin!

Vuonna 2017 Perussuomalaisten perustaja ja erittäin pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini ajatteli vähän levähtää ja antaa johdon puolueessa vaihtua. Puoluejohtajan paikkaa pedattiin Sampo Terholle. Siltä varalta, että kaikista tärkeistä poliittisista kysymyksistä samaa mieltä olevien toimittajien ja kulttuuriväen jäsenten inhokki Jussi Halla-aho (ja sama Lingua Franca Novan kielellä) tulisi valituksi puheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa, Soini kumppaneineen teki Juudakset. He tekivät sopimuksen silloisten hallituskumppaneiden Kokoomuksen ja Keskustan kanssa siitä, että "huonon" vaihtoehdon mahdollisesti voitettua Soini, Terho ja muut hajottavat Perussuomalaiset ja vetävät kaikki "kunnolliset" ihmiset"mukanaan uuteen eduskuntaryhmään ja puolueeseen, joka silloin perustettaisiin.

No, Halla-aho voitti puheenjohtajavaalin ja kapinoitsijat aloittivat työnsä. Kapinallisten uusi eduskuntaryhmä oli nimeltään Uusi vaihtoehto. Silloin puhuttiin uuvateista. Varsin pian ryhmittymä muutti nimensä Siniseksi vaihtoehdoksi ja lopulta myöhemmin sitten vielä Korjausliikkeeksi.

Kokoomukselle ja Keskustalle oli tärkeää paitsi syrjäyttää Halla-aho poliittisesta toiminnasta niin myöskin olla pitämättä kiinni Perussuomalaisten kanssa sovitusta hallitusohjelmasta siltä osin kuin siinä oli kyse Perussuomalaisten tavoitteista.

Nuo puolueet iskivät sikäli kirveensä kiveen, että Halla-aho jatkoi Perussuomalaisten puheenjohtajana ensimmäisen kautensa loppuun ihan muina miehinä. Hallis tosin jätti puheenjohtajakautensa yhteen. Hän ei ollut mikään Soini, joka istuu pallillaan vuosikymmenestä toiseen. Ja puolueen puheenjohtajuus voi olla hyvin raskasta, varsinkin Halla-ahon ollessa kyseessä. Hänhän oli ollut Suomen kulttuuri- ja poliittisen eliitin sylkykuppi melko monen vuoden ajan.

Ja Uuvatit eivät saaneet yhtä ainutta paikkaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

9.2.2022 Halla-aho tuli valituksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi.

Eivätkä Uuvatit saavuttaneet paikkoja myöskään vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Perussuomalaiset sen sijaan on kaksissa vaaleissa saanut nyt rutkasti sekä ääniä että paikkoja eduskunnassa.

Mutta Halla-aho sen kuin porskuttaa.

Uuvattien Perussuomalaisten vastainen projekti on ollut yksi suomalaisen poliittisen historian näyttävimmistä itsemurhista. Vain Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli hajonnut vuonna 2017. Uuvattien ministerien mukana seurasi uuteen puolueeseen Perussuomalaisista vain pieni sirpale. Myöskään kannatus ei siirtynyt entisen Perussuomalaisten ministeriryhmän mukana.

Osa kaiken nationalismin vastustajista, jotka vastustavat myös sitä nationalismia, joka teki Suomesta itsenäisen vuosina 1917 ja 1918, on viime aikoina vähentänyt Halla-ahon ja suomalaisten nationalistien demonisointia. Tämä johtuu siitä, että Venäjä ja hänen Putininsa olivat 24.2.2022 laajentaneet vuonna 2014 Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan harjoittamaansa aggressiota aloittamalla tuhoamissodan, jonka tarkoitus on murhata, raiskata, kiduttaa ja tuhota infrastruktuuria sekä lopettaa Ukraina kansakuntana. Tämä sai lopulta myös Suomen hakemaan puolustusliitto Naton jäsenyyttä, kun Ukrainan vastarinta hyökkääjän edessä ei murtunutkaan lyhyessä ajassa. Jäsenyys sai lopullisen sinetin 4.4.2023, jolloin sattui olemaan myös puolustusliiton perustamisen 74-vuotispäivä.

Monet venäjänkieliset ukrainalaiset ovat kuulemma lopettaneet venäjän kielen käytön sillä perusteella, että se on hyökkääjän kieli.

Perussuomalaiset joutuvat tietenkin nyt olemaan pedissä Kokoomuksen kanssa. Mutta minun ei tarvitse antaa anteeksi, ja tarkoitukseni on olla tekemättä sitä myöskään tulevaisuudessa. En anna koskaan anteeksi (elleivät vastuulliset puolueet sitä nöyrästi pyydä).

"Kyllä vai ei maahanmuutolle?"

Tässä merkinnässä sanomani on melko tavanomaista tekstiäni, joten varoituksen sana siitä. Oi, katso, siis, jos haluat:

Jeesuksen vuoden 2023 eduskuntavaalit ovat maassamme Suomessa edessä tänä keväänä.

Olen jo joitain vaalikoneita ehtinyt käyttää. Luulen, että niiden tulokset olisivat varsin monella ihmisellä erilaisia, mikäli hakukoneissa eroteltaisiin työperäinen maahanmuutto, maahanmuutto pakolaisena sekä erinäiset kulttuuriset tekijät, jotka voivat vaikuttaa siihen, missä määrin maahanmuuttaja kotoutuu ja missä määrin hän aiheuttaa harmia maamme alkuperäisasukkaille. Suomen alkuperäisasukkaita ovat etniset suomalaiset ja saamelaiset. Suomalaisiin luetaan myös ruotsinkieliset suomalaiset. Ahvenanmaalaiset ovat tavallaan rajatapaus. En tiedä, haluavatko he tulla nimetyksi etnisiksi suomalaisiksi.

Ja tietysti on sitten vielä se, että elääkö maahanmuuttaja pelkästään tai lähinnä sosiaalituilla ja kuinka paljon hän maksaa veroja.

Hyvinvointivaltion ylläpitäminen ei ole halpaa.

Suomen kielen hyvä oppiminen on tietysti välttämätön edellytys elämän rakentamiselle Suomessa. Toki ruotsin kielestäkin voi tähän olla, mutta suomen kielellä pärjää maassamme useammalla alueella kuin ruotsin kielellä. Ei voi olla kunnolla osa vastaanottavaa yhteiskuntaa, jos ei osaa kieltä.

Monet poliitikotkin ja tiedotusvälineetkin pitäytyvät absurdissa kysymyksessä: "Kyllä vai ei maahanmuutolle?"

Pitäisi siis aina kysyä, että millaiselle maahanmuutolle. Muuten kysymyksessä ei ole oikein tolkkua. Jos joku kysyy minulta tuollaisen yksinkertaistetun kysymyksen, niin varmuuden vuoksi vastaan, että vastustan maahanmuuttoa, koska kysyjä luultavasti olettaa, että myönteisen vastauksen antaja kannattaa minkälaatuista maahanmuuttoa tahansa. Tai hän haluaa ainakin uskotella itselleen asian olevan näin.

Rehellinen lähtökohta on se, että tulijan tulee sopeutua. Vähemmän olennaisissa vaatimuksissa voidaan työpaikoillakin joustaa, mutta näidenkin täytyy kuitenkin olla sellaisia, että ne eivät olennaisesti häiritse muita työntekijöitä.

Meidän ei pitäisi erityisemmin tarvita tulijoihin sopeutumista, koska mehän olemme vastaanottava yhteiskunta.

Jos tulijalta puuttuvat halu ja motivaatio sopeutua, niin sellaista ei tarvitse minusta kauheasti katsella.

Monikulttuurisuuden vastakohta ei ole monokulttuurisuus, vaan se, että yhteiskunnassa on minimisäännöt, joiden mukaan kaikki tai ainakin melkein kaikki elävät.

Viime aikoina Suomessakin on kaduilla ja kodeissakin alkanut näkyä enemmän turvattomuutta. Ja tämä ei johdu maamme alkuperäisasukkaiden määrän suhteellisesta lisääntymisestä.

Eräät pitävät salaliittoteoriana näkemystä, että monissa Euroopan maissa olisi käynnissä väestönvaihto. Jos monilla alueilla maanosassamme näkyy runsaasti sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole alkuperäisasukkaita ja jotka eivät ole myöskään turisteja, niin voidaan kyllä sanoa, että väestönvaihtoa tapahtuu.

Jos väitettäni alkaa vastustamaan, niin toki silloin kannattaa olla valmis selittämään myös sekin, että miksi Amerikkoihin tai Australiaan tai Uuteen-seelantiin muuttaneet valkoiset eurooppalaiset ja heidän jälkeläisensä eivät ole samalla hetkellä näiden maiden ja alueiden alkuperäisasukkaita, kun he ovat onnistuneet astumaan jaloillaan maihin.

Ikääntymään päässyt ja ehkä edelleen pääsevä väestörakenteemme kyllä voisi olla jonkinlainen peruste työperäiselle maahanmuutolle. Mutta maahanmuuton pitäisi olla sitten sellaista, että avoinna olevaan työpaikkaan tulee työntekijä ulkomailta, ja jos mukana tulee puoliso, niin hänellekin on työpaikka katsottuna.

Japanissa ollaan viisaita. He eivät väestöpyramidiaan pyri korjaamaan laajamittaisella maahanmuutolla. Tämä johtuu siitä, että he eivät halua raiskausten, ryöstöjen ja muun väkivallan lisääntyvän maassaan.

Maahanmuuttajat tulevat myös paremmin osaksi vastaanottavaa yhteiskuntaa, kun heidän määränsä on pieni.

Huoltosuhde on maassamme jo melko heikko. Mutta Perussuomalaisetkaan tuskin repisivät pelihousujaan, mikäli maahanmuuttajat integroituisivat hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan antaen sille oman arvokkaan ja hyödyllisen kontribuutionsa.

Itse olen ollut Perussuomalaisten jäsen, ja minulla on kiinalaisia sukulaisia. Han-kiinalaiset ovat keskimäärin kovia opiskelemaan ja tekemään työtä. Siitä huolimatta, että jotkut heistä tykkäävät pureskella kananvarpaita, en heitä torju.

Monietnisyydessä ei ole kyse siitä, että yksi ryhmä pitää toisen ryhmän edustajia ali-ihmisinä, vaan ennen kaikkea ja varsinkin kulttuurivaikutteiden leviämisestä.

Ottaisin myös Suomeen mieluummin 50.000 buddhalaista, taolaista, kungfutselaista tai uskonnotonta han-kiinalaista ennemmin kuin 5000 ihmistä sellaisia maahanmuuttajia, jotka kannattavat uskonnollista, poliittista tai poliittisuskonnollista pakkovaltaa, tai sellaisia, joiden mielestä Suomen alkuperäisasukkaat ovat ali-ihmisiä vakaumuksen, pukeutumisen, tapojen, seksuaalisen suuntautumisen tai rotutyypin perusteella. Hätätilassa voisin hyväksyä joitakin kristittyjäkin.

Minusta olisi hyvä tehdä melko yleiseksi sellainen sääntö, että Suomeen voisi muuttaa töihin, jos saa palkkaa enemmän kuin mikä on mediaanipalkka ao. alalla.

Läntisen naapurimaamme Ruotsin ongelmista voi oppia sen että vahva talous ei takaa sisäistä turvallisuutta, kun eriytyminen kasvaa liian suureksi. Suomessa sama kehitys voi olla nopeampaa, sillä samanlaista taloudellista vahvuutta ei maallamme ole. Ruotsi on siis myös osannut tehdä jotain oikein.

Myös Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllistymisessä on ongelmia.

Ruotsista voi ottaa mallia, miten käy, kun lisätään maahanmuuttoa nk. urku auki. Käy huonosti. Yhtiöiden omistajat ja sijoittajat tietenkin haluavat suurentaa voittonsa, koska heille ei riitä mikään, ja sen takia haluavat halpaa työvoimaa. Tunnettu saksalainen taloustieteilijä ja työväenliikkeen merkittävä teoreetikko Karl Marx (1818-1883) olikin aikoinaan todennut, että kapitalismi tarvitsee työtttömien vara-armeijan. Koska työn ylisuuri kysyntä alentaa palkkoja. Monikulttuurisuus eli yhteiskunnan hajottaminen toisiaan kyräileviin kuppikuntiin on se liima, joka pitää kapitalistit ja varsin monet Suomen vasemmistolaisista yhdessä kannattamassa rajoittamatonta maahanmuuttoa. Sitä minä en tosin ymmärrä, että miksi.

Mutta hyvinvointivaltio ja vapaa maahanmuutto eivät sovi hyvin yhteen.

Mitä vapaampi maahanmuutto, niin sitä enemmän veronmaksajat rasittuvat siitä, että tulijoista varsin moni tulee nauttimaan yleisen sosiaaliturvamme etuja. Lopulta veronmaksajista parhaat alkavat kyllästyä osaansa lypsylehminä. Ne jotka kykenevät, vähentävät työntekoaan. Taikka sitten muuttavat toiseen maahan.

Jos sosiaaliturvan taso on maassa hyvä, huonosti työhön kykenevät etsiytyvät mielellään siihen. Ja hyvinvointivaltio on natisemassa liitoksissaan.

Yhdysvalloissa on mahdollista elää, jos on terve ja jos saa hyvää palkkaa työstään, tai jos on riittävästi muuta tuloa, tai perintöä. Maassa on sosiaaliturvan taso paljon heikompi kuin Suomessa. Palkat taas ovat suurempia ja verotus kevyempää, tai näin on ainakin jos ihmisellä on riittävästi koulutusta tai ammattitaitoa.

Toki Yhdysvalloissa sosiaaliset ongelmat ovat myös suurempia kuin, mutta kun rahaa on, niin ei tarvitse sielläkään asua slummissa.

Siksi Yhdysvaltoihin muuttavat työhalukkaat ja työhön myös kykenevät ihmiset. Maahanmuutto Suomeen taas on enemmänkin sosiaaliturvaperusteista.

Ja Suomessa pääkielenä on englantiin verrattuna pieni kieli, jota kutsumme suomeksi, jota kunnioitan suuresti, mutta joka on haasteellisempaa kuin englanti oppia puhumaan edes huonosti. Suomen kielen etuja ovat sen foneettisuus ja se, että paljon uusia sanoja voi saada aikaan muodostamalla yhdyssanoja ja etu- ja jälkiliitteiden avulla. Nämä edut eivät kuitenkaan riitä, vaikka englannissa on luultavasti enemmän perussanoja opeteltavaksi kuin missään muussa kielessä. Mutta sitä on suhteellisen helppo tosiaan oppia puhumaan huonosti.

Jos suomen kieltä ei maamme työelämässä edes tarvitse ulkomailta saapuneen työntekijän oppia, kun englannillakin pärjää, niin hän voi helpommin karistaa maamme tomut jaloistaan, kun sille päälle sattuu. Paikallisen kielen taito sitoo maahanmuuttajaa Suomeen. Se auttaa integroitumisessa.

Suomeen tulee myös jonkin verran opiskelijoita ulkomailta. Paikallisen kielen taidon tärkeys pätee heihinkin. Olen myös ajatellut, että voitaisiin muuttaa opiskeleminen kokonaan lainaperusteiseksi. Opiskelijalla joko olisi omaa varallisuutta, tai sitten pankin lainaamaan varallisuutta. Idea tässä olisi se, että opiskelijan valmistumisen jälkeen hän voisi kymmenen vuoden ajan vähentää verotuksessa opintolainansa. Tällainen systeemi auttaisi opiskelijaa, myös alkuasukkaita, jäämään töihin Suomeen opiskeluitten päättymisen jälkeen.

Ilmasto maassamme on jonkin verran haasteellinen. Se hankalalla luonteellaan myös epäilemättä alentaa maamme bruttokansantuotetta. Yhä mustemmaksi käyvä alkutalvi ei myöskään auta asiaa.

Perseilijöiden poistaminen maastamme muuten lisäisi maahanmuuttajien kunnioitusta maamme alkuperäisasukkaissa.

Olemme ilmeisesti menossa yhteiskunnan turvallisuudessa alaspäin.

Suomen työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan voi pohjautua siihen, että tänne tulee nimenomaan matalapalkka-alojen työntekijöitä, joiden taloudellinen pärjääminen perustuu osaksi toimeentulotukeen ja sosiaaliturvan avustuksiin.

Suomalaisilta työntekijöiltä – viittaan tässä taas etnisyyteen – voisi pienentää verotusta taikka maksaa heille enemmän palkkaa. Jos suomalaisia työntekijöitä korvataan maahanmuuttajilla, niin työttömyyskortistossa olevien henkilöiden määrä säilyy korkeana, ja sen lisäksi maksetaan vielä uusille matalapalkka-alojen työntekijöille tukia, jotta he tulisivat taloudellisesti toimeen.

Suurissa maahanmuuttajamaissa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kaikissa pyritään suojelemaan kotimaista työtä. Työviisumin saa näihin maihin helpommin, jos ulkomainen työntekijä ei tule tekemään sellaista työtä, jonka myös paikallinen voisi tehdä.

Suomessa maahanmuuttopolitiikka on jo epäonnistunut.

Mitä tulee viime aikoina paljon puheena olleeseen "inkluusioon" eli heikommin oppivien oppilaiden mukaan ottaminen tavallisiin luokkiin kouluissa ja Suomen oppimistulosten romahtamiseen. Meitä vielä hetken aikaa köyhempi etelänaapurimme Viro lyö nykyään meidät Pisa-tuloksissa jo melkein kuusi-nolla.

Viron koulumaailmassa ei ilmeisesti ole niin paljoa kuin meillä harrastettu tuhoisia kokeiluja. Lisäksi heidän maassaan ei ole niin paljoa varsinaisia maahanmuuttajia kuin meillä, suhteessa väkilukuun.

Jos luokissa on paljon hälyä ja häirintää, niin kaikkien koululaisten oppimistulokset heikkenevät. Sekään ei auta, jos luokassa on sellaisia oppilaita, joiden vanhemmat pitävät naispuolisia opettajia ali-ihmisinä.

Vielä vähemmän auttaa se, jos mennään kouluissa aina heikoimman oppilasaineksen mukaan. Toki se voi näyttää suhteellisesti paremmalta, kun kympin ja ysin oppilaat putoavat lähemmäs häntäpäätä. Tai sitten näiltä menevät hermot. Mutta ei se hyvää tee yhteiskunnalle.

Itse muuten olin aikoinaan peruskoulun kolmannelta luokalta yhdeksännelle luokalle musiikkiluokalla. Se oli hieno yhteisö. Isäni oli lentokonemekaanikko Finnairilla ja äitini konttoristi Nokialla. Siis siihen aikaan, kun Nokia ei vielä valmistanut kännyköitä. En ollut syntynyt kultalusikka suussa ja silti pääsin musiikkiluokalle ihan vain musikaalisuuteni ansiosta. Tosin sössin sen mahdollisuuden, mutta monet muut eivät.

Yle oli julkaissut jokin aika sitten koulukoneen, jonka avulla saa nähdäkseen haasteellisten oppilaiden määrän kouluissa. Hakukone oli koostettu laillisesti julkisesti saatavilla olevia tietoja käyttäen. Ja voi että siitä nousi poru. Sekä opetusministeri Li Andersson (vas) että tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) olivat arvostelleet hanketta.

Linkittämäni Helsingin sanomat -lehden artikkeli oli julkaistu 19.2.2023. Samaan aiheeseen liittyen olin muuten jo jokunen viikko aikaisemmin eli 8.2. julkaissut tässä blogissani merkinnän Koulumme, edistykselliset ihmiset ja monikulttuurisuus.

Ennen wanhaan suomettuminen oli ollut maan eli Suomen tapa. Vain jotkut harvat ihmiset uskalsivat siihen aikaan mennä vastavirtaan. Heitä kutsuttiin Kristilliseksi liitoksi (nykyinen Kristillisdemokraattinen puolue) ja Perustuslaillisiksi. Näiden lisäksi vastarannankiiskejä oli luultavasti muutama muukin. Tällaisia ihmisiä varten oli varattu myös haukkumasana äärioikeistolainen.

Siihen aikaan itäisestä naapurimaastamme, totalitaristiseen ideologiaan perustuvasta sortovaltiosta Neuvostoliitosta ei saanut sanoa mitään pahaa, tai ei ainakaan julkisesti. Ajatustenlukuteknologiaa ei vielä ollut keksitty. Toivottavasti ei vieläkään.

Mutta Neuvostoliittoa piti kehua sen saavutuksista, tai oli paha ihminen. Nykyään suomettumista ensimmäkseen pidetään maassamme pahana asiana, jollainen ei saisi toistua.

Silti nykyäänkään ei saa vielä kaikesta puhua. Tai saa puhua, mutta sitten jotkut yrittävät vaientaa, tai ainakin viedä julkaisuoikeudet. Useimmat varmaankin ovat tietoisia siitä, että Suomessa on ilmiöitä, joilla on yhteys ongelmiin. Ongelmia vain ei voi ratkoa, jos niistä pitää vaieta.

Neuvostoliitossa oli vaikenemisen kulttuurin vuoksi mm. hirvittävät luontotuhot eivätkä tuon suuren maan poliitikotkaan saaneet välttämättä saman asian vuoksi kaikkea tarpeellista tietoa käyttöönsä, tietoa jota ilman on vaikea hallinnoida yhteiskuntaa ja sen toimintoja.

PS. Minusta me voisimme ottaa oppia Tanskan sosialidemokraattisesta puolueesta. Se on niin kiva.

Tanskan maahanmuuttokriittinen sosialidemokraattinen puolue käy vaaleja kohti

Tanskanmaahan vaalit! Tanskan perustuslain mukaan kansankäräjävaalit on järjestettävä vähintään neljän vuoden välein, mutta päätöksen vaalipäivästä tekee Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja vähemmistöhallituksen pääministeri Mette Frederiksen. Määräaika vaaleille on täyttymässä kesäkuussa, mutta Frederiksen ei eräiden politiikan tarkkailijoiden mukaan odota niin kauaa.

Painetta vaalijulistukselle on luonut myös hallituksen tukipuolue sosiaaliliberaali Radikale Venstre. Se vaatii, että Frederiksenin on julistettava vaalit lokakuun 4. päivään mennessä tai puolue vetää tukensa hallitukselta. 14 edustajan tuen menetys olisi kohtalokas.

Asiaan liittyy jotenkin myös se, että Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara oli yli kolme vuotta sitten eli 7.6.2019 julkaissut blogissaan merkinnän otsikolla Demarit ja maahanmuutto.

Kirjoituksessaan Soininvaara sanoi, että Tanskan sosialidemokraattinen puolue omaksumalla oikeistopopulistien maahanmuuttokriittisen teeman oli saavuttanut vaalivoiton, kun taas samalla oikeistopopulistien kannatus oli romahtanut.

Oliko vaalien tulos sitten miehen mielestä hyvä asia? Hän sanoi siitä blogimerkinnässään näin: "Demarit ovat sentään voittopuolisesti sivistyneitä ihmisiä. Maahanmuuttopolitiikasta voisi keskustella analyyttisemmin, jos maahanmuuttokriittistä osapuolta edustaisivat demarit eivätkä kaiken maailman hörhöt."

Voimme siis sanoa, että Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on maahanmuuttokriittinen sosialidemokraatti, ja hänen edustamansa puolue maahanmuuttokriittinen sosialidemokraattinen puolue.

Olen ollut huomaavinani, ettei meillä Suomessa ole vielä tällaista sosialidemokraattista puoluetta, vaan sellainen, joka on valmis myymään vaikka koko Suomen, jos vain sillä saadaan lisää värinää kaduille, eli turvattomuutta monikulttuurisuuden muodossa ja sen myötä valtion menojen lisääntymistä.

Jos Suomessa olisi maahanmuuttokriittinen | sosialidemokraattinen puolue, voisin äänestää sitä vaaleissa. Mutta kun ei ole.

Miksi Perussuomalaiset ottaa ukrainalaiset pakolaiset avosylin vastaan

Tuhannet ja taas tuhannet ukrainalaiset ovat paenneet Suomeen Putinin Venäjän hyökkäystä maahansa. Suomalaiset ovat enimmäkseen ottaneet heidät lämpimästi vastaan, ja ilmeisesti myös nationalistinen puolue Perussuomalaiset. Samaa olen kuullut myös Ruotsin "rinnakkaispuolueesta" Ruotsidemokraateista maahansa saapuneiden ukrainalaispakolaisten suhteen.

Joku voi nyt kysyä, että onko Perussuomalaiset muuttanut linjaansa suhteessa pakolaisiin.

Maahanmuuttokriittisyyden vastustajat ovat monesti syyttäneet maahanmuuttokriittisiä siitä, että nämä suhtautuvat maahanmuuttajiin yhtenä massana ilman eroja. Mutta mielestäni tavalliset maahanmuuttokriittiset ihmiset ovat todellisuudessa aina osanneet erotella maahanmuuton lajeja hyödyllisempiin tai haitallisempiin.

Nämä ukrainalaiset pakolaiset kuitenkin eroavat niistä pakolaisista, jotka ovat saapuneet Suomeen "varsinaisina maahanmuuttajina" (ilmaisu, joka tarkoittaa muslimeita tai ihmisiä, joiden iho on tumma).

Kun "varsinaiset maahanmuuttajat" ovat koostuneet ennen kaikkea nuorista ja usein ylimielisistä asevelvollisuusikäisistä miehistä, niin nämä ukrainalaiset pakolaiset ovat lähinnä naisia ja lapsia eli enemmän turvan tarpeessa.

Esitän lopun tästä tekstistä mahdollisimman tiiviisti.

Ukrainalaiset eivät pidä suomalaisia ali-ihmisinä.

Ukrainalaiset eivät pidä naisia alempina olentoina.

Ukrainalaiset eivät pidä väärin pukeutuneita naisia huonoina naisina, joita saa kohdella miten haluaa.

Ukrainalaiset eivät usko, että suomalaiset ovat näiden vakaumuksen vuoksi ali-ihmisiä.

Ukrainalaiset ovat kiitollisia turvapaikasta.

Joku voi nyt sanoa, että minä yleistän, mutta ihmiskunta on tähän asti selvinnyt hyvin juuri siksi, että sen jäsenet yleistävät. Ne kansanryhmät, jotka eivät ole yleistäneet, ovat kadonneet maailmasta suurella todennäköisyydellä. Mutta sanotaan nyt totuuden ja kohtuuden nimissä kuitenkin, että edellä ilmaisemani epäilyt eivät tietenkään sovi jokaiseen "varsinaiseen maahanmuuttajaan". Taikka ukrainalaiseen pakolaiseen.

Mutta täytyy sanoa tähän vielä, että juutalaisten pelastajana tunnettu tehtailija Oskar Schindlerkin oli, yllättävää kyllä, natsi. Ennen toista maailmansotaa mies oli liittynyt natsi-Saksan tshekkoslovakialaiseen sisarpuolueeseen. Hän vakoili kotimaataan Tshekkoslovakiaa natsi-Saksan hyväksi. Voi mainita, että vakoilusta ei sitten tosin ollut juuri hyötyä, koska Tshekkoslovakia antautui natsi-Saksalle laukaustakaan ampumatta. Mutta Schindler liittyi vielä natsi-Saksaa diktatorisesti hallitsevan Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen jäseneksi.

Ei se, että joku pahan järjestelmän jäsen ei sovi luontevasti osaksi sitä, tarkoita sitä, ettei systeemi olisi mätä.

Suomalaisilla on oikeus turvallisuuteen omassa maassaan.

Ukrainalaiset ovat lähialueelta, joten heihin sopii Perussuomalaisten ajatus lähellä olevien auttamisesta.

Ei ole mikään ihme, että suomalaiset suhtautuvat ukrainalaisiin lähes kuin veljiin ja sisariin, varsinkin, kun Venäjä on nykyään reaalinen uhka myös Suomelle.

Suomi on myös auttanut puolustautuvaa Ukrainaa aineellisesti.

Nationalistit voivat aina tehdä yhteistyötä. Ja toiseksi, muut kuin venäläiset nationalistiset puolueet harvemmin varmaan haluavat Putinia maidensa johtajaksi.

Ukrainalaisten pakolaisten auttaminen maksaa aluksi toki hurjasti. Se on sosiaalivaltion kirous, vaikka sosiaalivaltiosta koituu myös selviä siunauksia kansalaisilleen. Onneksi ukrainalaiset eivät liene kovin pahaa lajia pakolaisiksi.

Heidän tulee opetella suomen kieli, jos asuvat maassamme yhtään pitempää. Se auttaa sopeutumaan ja työllistymään ja muutenkin arkielämässä. Jos yhdistykseeni ukrainalaisia pakolaisia saapuu käymään, otan heidät ystävällisesti vastaan.

Ukraina on eurooppalaiseksi maaksi suhteellisen korruptoitunut. Toivottavasti ukrainalaiset pakolaiset eivät tuota Suomeen lisää korruptiota. Toisaalta heitä kuitenkin on vielä suhteellisen vähän, joten ehkä huoleni on turha.

Toisaalta voisin mainita senkin, että vuodesta 2014 alkaen Ukrainassa on virinnyt Venäjän aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi uudenlaista kansalaishenkeä, joka voi merkitä pienempää korruption määrää tulevaisuudessa maan yhteiskunnallisen koheesion lisääntyessä.

Ei ole erityisen inhottavaa sanoa nykyään "kuolema venäläisille hyökkääjille". Tai sanotaan, että se on yhtä inhottavaa kuin se, mitä venäläiset olivat sanoneet vuosikymmeniä aikaisemmin: "Kuolema saksalaisille hyökkääjille".

On vaara, että Suomessa asuviin venäläisiin suhtaudutaan Putinin hyökkäystoimien vuoksi rasistisesti eli leimataan kaikki venäläiset tämän sodan kannattajiksi.

"Putin on kusipää", kannattaakin Suomessa asuvien venäläisten sanoa, jos asiasta tulee puhe.

En tiedä, olenko itse tavallinen suomalainen, mutta luulen, että sellaiset eivät todennäköisesti kykene erottamaan puhuttuja ukrainan ja venäjän kieliä toisistaan. En kyllä minäkään.