Ihmiseläimet

Ihminen on eläin, mutta kulttuuriolentona hän on lajina aivan ylivoimainen muihin eläimiin verrattuna, ja tämä pätee myös jos ihmistä verrataan varislintuihin, delfiineihin, norsuihin, muihin nisäkkäisiin, muihin kädellisiin ja jopa muihin ihmisapinoihin. Ihminen on eläin ja kädellinen, joka kykenee välittämään tietoa puhumalla, ja jo muutaman tuhannen vuoden ajan hän on kyennyt välittämään tietoa myös kirjoittamalla. Hän kykenee puhumaan muiden ihmisten kanssa myös ajallisesti ja paikallisesti kaukaisista asioista. Hän kykenee kaiken tämän lisäksi myös muodostamaan uskomuksia kuvitteellisista asioista, ja sen ansiosta hän kykenee paitsi orjuuttamaan lajitovereitaan niin myöskin ja ennen kaikkea muodostamaan suuriakin yhteisöjä.

Tärkeitä esimerkkejä noista kuvitteellisista asioista ovat uskontojen, ideologioiden ja etiikan väittämät.

Muistaakseni natsi-Saksan SS- ja Gestapo-johtaja Heinrich Himmler (1900-1945 jJs.) oli nimittänyt juutalaisia ihmiseläimiksi. 

Vaikka olen biologisessa mielessä aina pitänyt ihmistä eläimenä muiden joukossa, niin viime vuoden 2025 (jJs.) heinäkuussa olin ruvennut oikein kunnolla painottamaan itselleni sitä, että me kaikki ihmiset olemme eläimiä. Tämä on tuottanut minulle mielihyvää ja mielenylennystä ja tuottaa edelleen.

Ei ole häpeä olla eläin.

Uskon myös natsien olevan eläimiä, ja heidän aatteensa perustanut uskonnollisluontoinen johtaja Hitler (1889-1945 jJs.) olisi varmaankin ensimmäisenä rientänyt olemaan samaa mieltä kanssani asiasta, jos olisi kehdannut. Mitä hän ei olisi kuitenkaan tehnyt, koska hän uskonnottomuudestaan huolimatta ei ollut imagosyistä eronnut roomalaiskatolisen kirkon jäsenyydestä ja koska hän teeskenteli kansalle pitävänsä Saksaa edelleen kristittynä kansakuntana. (Puolueen omissa taistelujoukoissa Waffen SS:ssä sekä kansallissosialistisissa ilmavoimissa Luftwaffessa ei ollut sotilaspappeja eikä -pastoreita. qvod erat demonstrandvm.)

New York, uusi pormestari; avoin yhteiskunta

Yhdysvaltain New Yorkin osavaltion suurimman kaupungin New Yorkin uudeksi pormestariksi tuli äskettäin valituksi demokraattisissa vaaleissa ensimmäistä kertaa historiassa muslimi. Kyseessä on ugandalaistaustainen Zohran Mamdani (s. 1991).

Miehen isä on ugandalainen antropologi ja poliittinen kommentaattori Mahmood Mamdani ja äitinsä on islamilaista huivia käyttämätön intialaistaustainen elokuvantekijä Mira Nair.

Zohran Mamdani on tullut poliittisesti tunnetuksi siitä, että hän kannattaa "demokraattista sosialismia". Tämä saattaa olla ja todennäköisesti onkin eräänlainen kiertoilmaus jonkinlaiselle modernille sosialidemokratialle eikä täten tarkoita sitä, että Mamdani edes periaatteessa haluaisi ottaa talouselämän ja yritykset julkisen vallan omistukseen.

Yhdysvallat vain sattuu olemaan erikoinen maa, jossa minkä tahansa lainen sosiaalinen poliittinen liike joutuu välittömästi leimatuksi kommunismiksi.

Aloittavan pormestarin Zohran Mamdanin vastustajissa on ollut sellaisiakin, jotka ovat sitä mieltä, että hän on sekä muslimi että kommunisti. Koska kommunisti-termillä kuitenkin täysipäiset ihmiset tapaavat viitata marxismileninismin, joka on totalitaristisen lisäksi ateistinen ja uskonnonvastainen ideologia, kannattajiin, niin tuollainen tyypittely on, sanotaanko, hieman epäreilua. Mamdani voisi olla ideologisesti muslimi, taikka ideologisesti kommunisti, mutta hän ei voi olla samanaikaisesti kumpaakin.

Kyseessä on samanlainen nimittely, kun eräät ovat kutsuneet Suomen eduskunnan nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa fasistiksi, rasistiksi ja natsiksi. Ja eräät suomalaiset ovat idän kiihkonationalistista hirmuhallitsijaa Putinia mukaillen nimittäneet tämänhetkistä Suomen hallitusta natsihallitukseksi.

Onneksi puhemiehen virka on kuitenkin Suomen tasavallan toiseksi korkein virka. Sille Putinkaan ei voi mitään.

Mamdani joka tapauksessa kannattaa sellaisia sosiaalisia uudistuksia, jollaisista ei Suomessa olisi minkäänlaisiksi erityisen järkytyksen aiheiksi. Mutta niillä on varsin huono läpimenon mahdollisuus New Yorkin kaupungissa jo pelkästään siksi, että asia riippuu paljon osavaltion päättäjien tahtotilasta. Ja toiseksi yhdysvaltalaisittain ehdotukset ovat varsin radikaaleja. Uusi pormestari lupaa perustaa viisi julkista maitokauppaa (maitokauppa on oma ilmaisuni), jotka myyvät terveellistä ruokaa kaupunkilaisille, ja hän lupaa myöskin ilmaisen päivähoidon pikkulapsille, ja vieläpä hän ehdottaa ilmaisia bussimatkoja. Busseilla kulkeminen on harvassa paikassa Suomessakaan ilmaista, mutta New Yorkin kaupungissa tilanne olisi kiireellisempi siltä kannalta, että kalliissa kaupungissa monilla on vaikeuksia ylläpitää valmiutta oman henkilöauton käyttöön, eikä heillä sitten ole kyllä varaa maksella jatkuvasti taksimatkojakaan töihin ja takaisin.

Uudistukset on tarkoitus rahoittaa kiristämällä yritysten ja miljonäärien verotusta. Yhdysvalloissa sillä suunnalla voisi löytyäkin työsarkaa, mutta eivät miljonäärit, taikka miljardöörit, välttämättä ole valmiita rahoittamaan sellaisia puolueita, joiden edustajat kannattavat tällaisia asioita. Ja rahahan ratkaisee.

Maailma on toisaalta täynnä liittovaltioita, joissa hommat on hoidettu hivenen Yhdysvaltoja sosiaalisemmin, kuten Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada. 

Joka tapauksessa Suomen Yleisradiokin on nimittänyt Zohran Mamdania populistiksi. Kiitoksia, Yle.

Mutta ainakin nuo asiat on nyt Yhdysvalloissa nostettu politiikan puheenaiheiksi. Siitä se lähtee, jos on lähteäkseen.

Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump on lievästi järkyttynyt miehen valituksi tulemisesta tehtäväänsä. Mutta ei se mitään. Järkytystä maailmassa riittää, ja järkyttyminen on ihan normaali tapa suhtautua asioihin politiikan rajattomassa maailmassa.

Nyt sitten vain odottamaan, että New Yorkin pormestariksi tulee jonain päivänä valituksi kansallissosialisti. Niin muslimit kuin kansallissosialistit voivat olla länsimaisissa yhteiskunnissa nuivittuja uskonryhmiä.

Zohran Mamdani voi olla ihan okei heppu, joka pitää kammottavana sellaista, että islamiin on alun perin kuulunut sen profeetan ajatusten ohjaamana periaate käydä asein toisinajattelijoita vastaan. Mamdani on voinut ihan itse määritellä sen, mikä on hänen mielestään "oikeaa" islamia.

Samoin kansallissosialisteihin aikoinaan kuulunut, sittemmin kuuluisaksi tullut heppu nimeltä Oskar Schindler (1908-1974) on voinut ihan itse määritellä sen, mikä on hänen mielestään "oikeaa" kansallissosialismia. (Ja olikin tehnyt niin, vaarantaen sitä tehdessään vapautensa, terveytensä ja henkensä.)

Tällaisiin määrittelyihinhän ei mitään profeettoja tarvita, on kyse sitten profeetoista Muhammad tai Adolf Hitler tai näiden oppeja ja kantoja koskevista vallitsevista tulkinnoista ja käsityksistä uskovaisten yhteisössä tai sellaisen ulkopuolella.

Tämä ei tietysti ole nykyään kovinkaan suosittu ajatus, mutta sanon nyt, että minusta juutalaisen miehen tulisi voida pitää julkisesti päässään kipaa ja että juutalaisen ihmisen tulisi voida pitää kaulassaan Daavidin tähti -riipusta joutumatta häirinnän tai fyysisen hyökkäyksen kohteeksi.

Myöskin voisin sanoa vakaan kantani olevan, että kaikkien ideologioiden pyhiä asioita tulee saada kuvaannollisesti lyödä julkisestikin kuin vierasta sikaa. Niin, ja uskonnotkin ovat inhimillisiä, toisin sanoen ihmisen luomia ideologioita aivan kuten poliittisetkin ideologiat. (Niin ja elämänfilosofiatkin kuuluvat tähän joukkoon.) Näin asiat nähdään liberaaleissa yhteiskunnissa, mutta ei-liberaaleissa yhteiskunnissa meininki saattaa tietenkin olla toinen.

Lisäksi olen sitä mieltä, että naisia ja tyttöjä ei pitäisi pakottaa pukeutumaan siveästi tai vaatimattomasti, ja miespuolisten ihmisten tulisi vakaumuksesta tai sen puutteesta huolimatta voida pitää itsensä kurissa eikä ruveta seksuaalisesti häiritsemään sellaisia naisia ja tyttöjä, jotka ovat "vääräuskoisia" tai jotka ovat pukeutuneet "väärin" tai joiden seurana ja turvana ei ole näiden miespuolista sukulaista. Paljon pienempi synti kuin naisen tai tytön raiskaaminen on sellainen, että tuollaiseen toimintaan vetoa tuntevat miehet ja muut miespuoliset ihmiset panisivat toisiaan. Mutta tämä on tietysti vain minun mielipiteeni. Ja liberaalien ihmisten mielipide.

Jotkut jumalistakin saattaisivat olla eri mieltä asiasta minun kanssani, jos siis sellaisia taikaolentoja olisi oikeasti olemassa. Taikaolentojen olemassaolon puolesta ei ole vielä tällä hetkellä kuitenkaan olemassa empiiristä todistusaineistoa.

Olen myöskin sitä mieltä, että ihmisten tulisi liberaalissa yhteiskunnassa saada olla eri mieltä historiantutkijoiden kanssa historian tapahtumista, ja tuoda mielipiteensä vielä julkikin. Esim. holokaustista eli Hitlerin Saksan kansallissosialistien toisen maailmansodan aikana suorittamasta juutalaisten kansanmurhasta. Sanoin "liberaalissa", ja tämä tarkoittaa sitä, että ei-liberaalissa yhteiskunnassa sellainen voi tietysti olla kiellettyä.

Ja jos ihmiset haluaisivat olla eri mieltä historiantutkijoiden kanssa siitä, että muinaisroomalainen urhea ja suurenmoisen itserakas ja kunnianhimoinen kusipää, valtiomies, kirjailija ja sotapäällikkö Gaivs Iulivs Caesar (100–44 eKr.) on todella ollut joskus olemassa, niin heillä täytyisi mielestäni olla siihen täysi oikeus, ja myöskin tuoda mielipiteensä julki.

Sama koskee tietenkin esim. mielipiteitä Paavo Väyrysen olemassaolosta tai maamme vuoden 1918 kansalaissodan historiallisuudesta.

Liberaaleissa yhteiskunnissa voidaan vapaasti keskustella myös vaikeista ja kiistanalaisistakin aiheista ja jopa sietää hölmöjen mielipiteiden julkituomista. Suvaitsevaisuus tarkoittaakin juuri sietämistä. Epäliberaaleissa yhteiskunnissa taas sellainen voi olla vaikeampaa. Filosofi Karl Popper (1902-1994) oli nimittänyt sellaisia yhteiskuntia heimokantaisten tabujen yhteiskunniksi vuonna 1945 ilmestyneessä kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset.

Avoimessa yhteiskunnassa toinen ihminen voi olla omasta mielestä väärässä, mutta ei hänen kurkkuunsa saa silti käydä eikä usuttaa väkijoukkoa tai edes virkavaltaa hänen kimppuunsa.

Asioista voidaan keskustella ja väitellä ja omaa kantaa voi puolustella perusteluin. 

Toisen poliittiseen toimintaan saa puuttua ainoastaan silloin, jos kyseinen poliittinen toiminta todella uhkaa hävittää suvaitsevaisuuden. Siteeraan ko. Popperin teosta:

Vähemmän hyvin tunnettu on suvaitsevaisuusparadoksi: rajoittamattoman toleranssin pitää johtaa toleranssin katoamiseen. Jos me laajennamme rajoittamatonta toleranssia myös niihin, jotka ovat suvaitsemattomia, jos me emme ole valmiina puolustamaan suvaitsevaista yhteiskuntaa suvaitsemattomien hyökkäystä kohtaan, niin silloin suvaitseva tulee tuhotuksi ja suvaitsevaisuus tämän mukana.

Lisäksi minä haluaisin sanoa, että lasten ympärileikkauksen, jossa on kysymys lasten silpomisesta, tulisi olla lailla kiellettyä liberaalissa yhteiskunnassa. Sanoin "liberaalissa", ja tämä tarkoittaa jälleen sitä, että ei-liberaalissa yhteiskunnassa sellainen voi tietysti olla sallittua.

Mielestäni myöskin uskonnollisen kiellon olla syömättä jotain eläintä tulisi olla kiellettyä. Rajaisin vaatimukseni kuitenkin semmoisiin tilanteisiin, joissa käytäntö johtuisi siitä, että uskonnollisista syistä vihataan jotain eläinlajia eikä siksi suostuta nauttimaan sen lihaa. Mutta jos taas jotain eläinlajia uskonto pitäisi korkeassa arvossa eivätkä sitä kannattavaan uskonyhteisöön kuuluvat ihmiset siksi syö sen lihaa, niin tällaisen pitäisi olla minusta sallittua. Tämä ei ole sinänsä liberaali mielipide, mutta sitä pitää pärjätä sillä, mitä on.

...Parasta tietenkin olisi, mikäli voitaisiin jalostaa sellainen eläinlaji ruoaksi, joka haluaa tulla syödyksi. Tällainen oli ollut yhdessä kuusiosaisessa kirjatrilogiassa, jonka viimeisen osan olen juuri saanut luettua (tai, no ei, on jäänyt vähän vajaaksi, mutta tällä viikolla saan kuitenkin sen luettua ihan loppuun).

Olen myös sitä mieltä, että yleensä uskonnon uhreja tuottavien kulttien tulisi olla yhteiskunnassa kiellettyjä. Lasken joukkoon menestysteologiaa kannattavat yhteisöt sekä myös sellaiset "kirkkokunnat", joiden tehtäviin kuuluu rahan lapioiminen seurakuntalaisilta "kirkon" johtajille. (Termi menestysteologia viittaa sellaiseen uskonnollisen oppiin, jonka mukaan oikein uskomiseen kuuluu ja liittyy ajallinen menestys.)

I PS.: 

Lopuksi siteeraan Tieteessä tapahtuu -lehdessä julkaistua mielestäni mainiota, asiallista ja asiapitoista Tom Holménin artikkelia kirjoittamaa Vaikeinta Jeesuksessa on uskoa siihen, että hän oli Palestiinan juutalainen. Näillä sanoilla se alkaa. Suhtaudu:

Kun Jeesus Nasaretilaista tarkastellaan historian henkilönä, näkyviin ei tule ensimmäistä kristittyä, varhaishumanistia, esidemokraattia tai protoarjalaista, vaan Palestiinan juutalainen, jossa ei oikeastaan ole muuta erityistä, kuin että ilman häntä maailmanhistoria olisi totaalisesti toisenlainen. Vaikeinta Jeesuksessa onkin ”uskoa” häneen aikansa juutalaisena.

Artikkelissa kerrotaan, että Jeesuksen elinaikana juutalaisuus on ollut varsin moninaista eli ei ollut yhtä tiettyä standardia "olla juutalainen" tai "uskoa juutalaisesti". Siinä myös kiistetään ponnekkaasti sellainen usein kannatettu näkemys, että Jeesus olisi kannattanut jotain tavanomaisista juutalaisen uskonnon käsityksistä selvästi eroavaa kantaa tai asennekokoelmaa.

Siinä kerrotaan myös, että puhe Jumalan valtakunnasta ei ollut mikään tavaton ilmiö Jeesuksen ajan juutalaisuuden piirissä, mutta hänen julistuksessaan sillä oli joka tapauksessa erityisen keskeinen asema. Uuden testamentin mukaanhan hän oli puhunut siitä suorastaan koko ajan.

(Neuvostoliiton avantgardistisen kirjallisuuden mestarin Daniil Harmsin (1906-1942) mukaan taas Venäjän kansallisrunoilija Aleksandr Puškin (1799-1837) rupesi aina heittelemään kiviä nähdessään niitä (siis kiviä). Harmsin kirjoitustaide veikin hänet lopulta vankilaan, missä hän kuoli. Harms ei liity kauhean paljon nyt tässä käsittelemäni Jeesus-osion aiheeseen, mutta ei se mitään. Tein sen silti.)

Artikkelin mukaan vaikka Jeesusta aikansa juutalaiset olivat saattaneet epäillä Israelin Jumalan kanssa tehdyn Liiton nuivimisesta, niin oikeasti Jeesus tapasi vain esittää asiat omaa persoonaansa korostaen ja että hän siitä huolimatta todennäköisesti kannatti Liittoa.

Tässä tulee kuitenkin nyt siteerattua kyseistä tekstiä melkoisen paljon.

Artikkelissa on kaksi mainiota kohtaa, joissa käsitellään sitä, kuinka eri aikoina erilaisia kantoja kannattaneet ihmiset ovat halunneet kaikki esittää Jeesuksen olleen lähellä juuri heidän omia kantojaan.

Kohta 1: 

Kuten on todettu, aikojen ja tapojen vaihtuessa Jeesuksesta on kehkeytynyt milloin valistusaatteellinen, milloin liberaali optimisti, milloin arjalainen, milloin taas demokratian ja tasa-arvon edistäjä. Kiehtovalla tavalla yhteiskunta ei koskaan tunnu tulevan tarpeeksi maallistuneeksi ollakseen kiinnostumatta katsantokantojensa vanhurskauttamisesta Jeesukseen viittaamalla.

Mahdollisesti eräs selvimpiä tämän päivän esimerkkejä kyseisestä taipumuksesta on poliittisesti korrekti Jeesus, joka on diplomaattinen, hienotunteinen ja suvaitsevainen. Jeesus ja hänen aikansa osoittautuvat kovin vieraiksi tällaisille näkemyksille.

Kohta 2:

Jeesuksen tulkitseminen hänen omasta kontekstistaan käsin merkitsee sitä, ettei häntä voi kuvata joukkoon jotenkin eksyneeksi humanistiksi. Siitä huolimatta, että monia yhtymäkohtia löytyykin, kuten esimerkiksi Jeesuksen asenne niin sanotusti syntisiä ja muita ulkopuolisia kohtaan, ei osasta voi johtaa kokonaisuutta sortumatta anakronismiin.

Ne, jotka ehkä ovat valmiita hurraamaan Jeesuksen varauksettomalle asenteelle kaikkein syrjäytyneimpiäkin kohtaan, varmasti vaikenevat kuullessaan joutuvansa kadotukseen, elleivät ryhdy Jeesuksen seuraajiksi ja noudata hänen opetuksiaan. Samoin moraalin saralla moniarvoisuuden nimiin vannova yhteiskunta tuskin kykenee tuntemaan omakseen Jeesuksen ja hänen aikansa arkaaista yksiarvoisuutta, tuli kysymykseen sitten avioliittoetiikka tai samaa sukupuolta olevien suhteet.

Kun nykyään voidaan vaikka puhua "kristillisestä politiikasta", niin piintyneesti maallistuneet ihmiset voivat hyvin sanoa, että uskontoa ei pidä sekoittaa politiikkaan, mutta kuitenkin jos jokin uskonnollinen tai uskonnollispoliittinen taho joskus puolustaisi julkisuudessa jotain näiden maallistuneiden kannattamaa asiaa, niin he eivät suinkaan olisi ensimmäisinä ampumassa viestintuojaa alas.

Mutta kyllä todellinen tai kuvaannollinen parta varmaan tosiaankin värisisi ja pärisisi nykyajankin ihmisillä sukupuolesta riippumatta, jos he pääsisivät aikakoneella tapaamaan historiallista Jeesusta. "Et sinä noin voi sanoa!" he voisivat huutaa päin Jeesuksen naamaa. "En äänestä sinua!" (Keskustelukielinä toimisivat mitä todennäköisimmin hyvin sekä aramea, heprea että kreikka.)

Jeesus oli juutalaisten pääsiäisenä ratsastanut Jerusalemiin aasilla. Modernin sanonnan mukaan taas aasit ratsastavat nykyään Jeesuksella.

II PS: Lukijaa saattaa kiinnostaa nyt lähes kolmen vuoden ikään ehtinyt blogimerkintäni otsikolla Mitä ajattelen Jeesuksesta nykyään.

Natsi-Saksa ja kommunisti-Neuvostoliitto: kaksi veljestä ja veljen pettäminen

Kyllä minä hyväksyn natsi-Saksan sotilaallisen hyökkäyksen sen liittolaisen kommunisti-Neuvostoliiton kimppuun vuonna 1941. Nämä kaksi maata olivat sentään yhdessä lopettaneet Puolan itsenäisyyden ja itse asiassa lakkauttaneet koko valtion ja maan vuoden 1939 syyskuussa. Hyväksyisin samasta syystä myös sen, jos kommunisti-Neuvostoliitto olisi hyökännyt liittolaisensa natsi-Saksan kimppuun. Jälkimmäinen vain ehti toteutuneessa historiassa ryhtyä liittolaisensa jyrkkään pettämiseen ensin.

Muistan kuin eilisen päivän sen, kun Neuvostoliiton tosiasiallinen diktaattori, maan kommunistisen puolueen pääsihteeri Josif Stalin, päivitti itsensä datshalleen järkyttyneenä siitä, että Saksa oli hyökännyt. Maat sentään olivat jossain määrin ymmärtäneet toisiaan samankaltaisten poliittisten järjestelmiensä vuoksi. Ja Puolan sotilaallisen kukistamisen päätyttyä Saksa ja Neuvostoliitto olivat jopa pitäneet vuoden 1939 syksyllä yhteisen voitonparaatin Brest-Litovskissa.

Maiden liittoa seurasi paljon ikävyyksiä niiden välissä oleville maille. Neuvostoliitto kykeni marraskuun viimeisenä päivänä aloittamaan sodan Suomea vastaan, koska se tiesi, ettei Saksa puuttuisi asiaan millään lailla. Saksa oli jopa estänyt Suomen Italiasta ostamien Fiat-hävittäjien kuljettamisen ostajalle eli Suomeen alueensa halki.

Neuvostoliitto oli lopulta kuitenkin toisen maailmansodan voittajavaltioiden joukossa ja siksi sai pitää saaliinsa. Länsivaltojen vaatimuksesta tosin Puolan kansakunta valtiona perustettiin uudelleen. Se vain joutui vuosikymmenien ajaksi Neuvostoliiton rautakoron alle, siis aina siihen asti, kun sen järjestelmä alkoi natista liitoksissaan 1980-luvulla. Natsi-Saksa taas oli armeliaasti hävinnyt maan päältä jo toisen maailmansodan loppuselvittelyissä.

Kiljuskinipuku ja presidentti Zelenskyi

On olemassa eräänlainen poliittinen asukokonaisuus, joka kertoo kanssaeläjille, että sen kantajalla on Oikeat Mielipiteet. Kyseessä on siisti siviiliasu, tai oikeastaan puku tai sen kaltainen. Siihen saa miehillä kuulua kravatti. Erityisesti pitää varoa sotilaallisia versioita, sellaisia joita käyttävät kiljuskinit ja natsit.

Nykyinen itsenäisen Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi on paitsi juutalainen niin myöskin entinen koomikko. 20. helmikuuta vuonna 2014 Putin ja hänen Venäjänsä oli aloittanut sodan Ukrainaa vastaan. Venäjä irrotti Ukrainasta Krimin niemimaan liittäen sen itseensä ja jatkoi huseeraamista Ukrainassa pistämällä jatkuvalla syötöllä sotilaita ja panssarivaunuja rajan yli tietyille muille Ukrainan alueille. Sanotaan, että Putinin tarkoituksena oli ollut synnyttää jäätynyt konflikti, joka estäisi Ukrainan pääsemisen osaksi sivistyneiden maiden yhteisöä ja instituutioita.

Tässä täytyy vielä sanoa, että vaikka vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa niin Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta kuin Venäjäkin olivat sopineet takaavansa Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, eivät Yhdysvallat ja YKK nyt kuitenkaan vuonna 2014 tai myöhemminkään ole todenneet olevansa sodassa Venäjän kanssa tämän Ukrainaan kohdistaman sodankäynnin takia.

Toisen näkemyksen mukaan taas Venäjä on ainoa maa maailmassa, jossa sallitaan sellainen, että palveluksessa oleva sotilas käy lomallaan noutamassa varikolta toimivan panssarivaunun ja huristelee sotimaan sillä toisen valtion alueelle ilman lupaa tai määräystä ylemmältä taholta.

Mutta joka tapauksessa 24. helmikuuta vuonna 2022 Putin yritti pistää kaiken peliin lopettaakseen kerralla Ukrainan itsenäisyyden. Yhdysvallat ja YKK eivät taaskaan todenneet olevansa sodassa Venäjän kanssa.

Helmikuun lopulla presidentti Zelenskyille oli tarjottu poliittista turvapaikkaa, mutta hän oli todennut tuolloin haluavansa aseita ja ammuksia turvapaikan sijaan. Monet länsimaat yrittivät sitoa aluksi pitkään Ukrainan taistelemaan toinen käsi selän takana, jotta Ukraina ei voisi voittaa puolustussotaansa.

Ukrainan asevoimat oli kliinisemmän sodan vaiheen aikana jotain oppinutkin, mutta voidaan sanoa, etteivät ne olleet valmiita siihen, mikä vuonna 2022 tuli rajan yli. Onneksi Venäjän asevoimat oli vielä taitamattomampi ja korruptoituneempi. 

Venäjä on lisäksi käyttänyt laajennettuaan sotaansa täysimittaiseksi runsaasti natsimaisia menetelmiä. Tässä voi nyt mainita sen pienen yksityiskohdan, että Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto oli vuoden 1939 elokuusta vuoden 1941 kesäkuuhun asti natsi-Saksan ensimmäinen ja huiman tärkeä liittolainen.

Mutta palatakseni asukokonaisuuteen. Presidentti Zelenskyi ryhtyi Venäjän Ukrainaan suorittaman sotilaallisen aggression täydellistämisen jälkeen pitämään sotilasvaikutteista asukokonaisuutta päällään. Jos normaali-ihminen kohtaa tuollaisen näyn Suomessa, niin hän vaihtaa äkkiä kadun toiselle puolelle.

Yhdysvaltain kuluvan Jeesuksen vuoden 2025 tammikuussa virkaansa jo toistamiseen astunut presidentti Donald Trump on kuitenkin saanut presidentti Zelenskyin harkitsemaan asukokonaisuuttaan uudelleen. Tämä on kyllä myönteistä.

Itse muuten toivoisin, että Putin joutuisi botuliininaamoineen joskus tulevaisuudessa sellaiseen tilanteeseen, että Venäjän uusi hallitus pistäisi hänet rynnäkkökivääri kädessä rintamalle taistelemaan maahan hyökännyttä manner-Kiinan armeijaa vastaan. Manner-Kiinan johdolla on omasta mielestään legitiimejä aluevaatimuksia Venäjälle, vaikka tällä hetkellä maa käyttääkin hyväksi Venäjää "ystävänä" voidakseen heikentää Länttä. (Manner-Kiinaksi kutsun sitä Kiinan osaa, jota hallitsevat kommunistipuolueen vallankaappaajat. Varsinainen ja oikea Kiinan tasavalta taas sijaitsee nykyään Taiwanin saarella.)

PS. Putin kavaljeereineen on heikentänyt maassaan runsaasti homoseksuaalien oikeuksia, koska he pelkäävät niitä tuntemuksia omassa itsessään, joita he tuntevat muita oman sukupuolensa edustajia kohtaan. Että sellaisia "konservatiiveja". 

Millä tavalla natsi-Saksan ja Venäjän asevoimien maavoimat eroavat toisistaan

Kysymys: Millä tavalla natsi-Saksan ja Venäjän maavoimat eroavat toisistaan?

Vastaus: Natsi-Saksan maavoimissa raiskaaminen oli ollut kiellettyä.

Friedrich Nietzsche ja yli-ihmisoppi

Saksalainen filosofi Friedrich Nietzsche (1844-1900) kehitti yli-ihmisopin. Myötämielisen tulkinnan mukaan siinä on kyse oman itsensä ylittämisestä. Joka tapauksessa siinä on kyse myös omien päämäärien tavoittelemisesta.

Nietsche syytti kristinuskoa "säälimoraalista" ja kaunasta.

Itse lähestyn kristinuskoa siltä kantilta, minkä olen saavuttanut oivaltaessani aikoinaan kristinuskon perusasian. Mainitsen tämän tässä siitä huolimatta, että minusta on tullut aikaa myöten käytännössä uskonnoton.

Jokainen voi klikata tuota tarjoamaani linkkiä, jos haluaa lukea asiasta enemmän.

Tavallisesti kristillistä etiikkaa pidetään velvollisuusetiikkana. Mutta kristinuskon perusasian oivaltaminen muuttaa ihmisen suhteen Jumalaan, ja velvollisuus häviää. Tai, no, jos ihminen uskoo ikuiseen helvetinpiinaan, niin silloin uskonnossa säilyy kyllä aimo pala velvollisuutta. Mutta periaatteessa kristinusko on sellaista etiikkaa, että toimitaan oikein, koska kyetään. Tämä siitä huolimatta, että kristinusko ei pidä ihmistä moraalisesti enkelimäisenä. Ihminen ei siihen kykene, mutta "Jumala" auttaa hengellään.

Filosofi Nietzsche arvosti antiikin monijumalaisessa uskonnollisuudessa sitä, että niiden harjoittajat ikään kuin palvoivat itseään jumalissa, jotka olivat luoneet omaksi kuvakseen. Hänestä kristinuskon Jumala oli tässä suhteessa paljon huonompi.

Ilmeistä on, että Nietzsche kannatti eräänlaista machiavellismia, jossa on kyse siitä, että johtajan tulee käyttää kaikkia käytettävissään olevia keinoja oman valtansa hyväksi sen sijaan, että antaisi sovinnaisen moraalin rajoittaa itseään.

Friedrich Nietzsche myöskin halveksi köyhiä, sairaita ja heikkoja. Siksi voikin nähdä runollista oikeutta siinä, että vuodenvaihteessa 1888–1889 mies itse romahti henkisesti. Lopun elämänsä mies eli sitten henkisen heikkouden tilassa, ja hänestä ja hänen henkisestä perinnöstään piti omalla tavallaan huolta miehen sisar Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935).

Elisabeth toimitti veljensä filosofista jäämistöä sillä tavalla, että hän esitti veljensä jo ennen natsismin syntyä eräänlaisena kiihkonationalistirasistina. Historiallisen Friedrich Nietzschen eduksi kuitenkin luettakoon tässä se, että mies ei ollut ollut kovin rasistinen asenteiltaan ja sitä paitsi oli vihannut massaideologioita.

Elisabethin työn seurauksena hänen veljensä korotettiin natsi-Saksassa (1933-1945) suorastaan pyhimykseksi, ja Adolf Hitler itse osallistui Elisabethin vuonna 1935 pidettyihin hautajaisiin.

Itse pidän itsensä ylittämistä ja omien päämäärien tavoittelemista sinänsä myönteisinä asioina mutta filosofi Nietzscheä erittäin epäsosiaalisena ihmisenä. Hän näytti pitäneen kyynärpäiden rajua käyttöä ja muiden ihmisten polkemista oman edun vuoksi kannatettavina asioina. Mielensä oli omaperäinen, mutta kaunis se ei ollut...

Olen sitä mieltä, että myöhemmin elänyt eräänlainen yhteiskuntafilosofi, venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand (1905-1982) on myöhempi rinnakkaisilmiö Nietzschelle mutta kuitenkin alkuperäistä hengettömämpi. Joka tapauksessa hyvin epäsosiaalinen hänkin, omalla tavallaan. Jos kiinnostaa, niin eräs puolituttuni oli blogissaan julkaissut hieman tätä epäsosiaalisuuttakin käsittelevän blogimerkinnän otsikolla Voiko John Galt puhjeta kukkaan talvella ja pelastaa yhteiskunnan austeritypolitiikalla?.

Erika Vikman, UMK, Hitler ja euroviisut

Olen saanut sen käsityksen, että Erika Vikman -niminen laulaja on voittanut juuri Uuden musiikin kilpailun ja tulee edustamaan täten Suomea Eurovision laulukilpailussa tänä Jeesuksen vuonna 2025.

Vikmanin laulu on nimeltään Ich komme. Se on saksaa ja tarkoittaa suomeksi "Minä tulen".

Löysin muistilokeroistani kuitenkin sellaisen asian kuin että tunnettu itävaltalais-saksalainen poliitikko, diktaattori ja kansanmurhaaja Adolf Hitler (1889-1945) olisi joskus puheessaan lausunut: "Er kommt, er kommt!" Suomeksi tämä tarkoittaa: "Hän tulee, hän tulee!" Mies viittasi tällä lauseella silloin itseensä.

Hitler kuitenkin on länsimaisissa yhteiskunnissa, vaikkakaan ei islamilaisissa maissa eikä länsimaisesta imperialismista kärsimään joutuneissa maissa (tämän linkin takaa alempaa ao. dokumentista löytyy siihen asiaan liittyvä traagisen hauska tapauskertomus suoraan Etelä-Afrikan rotusortohallinnon ajoilta), tunnettu absoluuttisen pahan edustajana, joten siksi voi sanoa Erika Vikmanin ja tämän kappaleen Ich komme valitsemisen Eurovision laulukilpailuun olevan huono ratkaisu.

Sanomani ei liity siihen, että olisin misogyyni, vaan Hitleriin. Ei naisoletetuillakaan ole oikeutta lähennellä kansallissosialistista aatetta, ei edes vahingossa.

Natsi-Saksa = Neuvostoliitto = natsi-Saksa = Venäjä = natsi-Saksa

Natsi-Saksan (1933-1945) ja Neuvostoliiton (1917/1922-1991) välisestä vuoden 1941 kesäkuun 22. päivänä alkaneesta sodasta on ukrainalainen (ja neuvostoliittolainen) juutalainen kirjailija Vasili Grossman (1905-1964) lausunut näin:

Ensimmäiset taistelut käytiin julmuudella, joka leimasi koko yhteenottoa kahden pahan imperiumin välillä.

Olen kuullut, että natsi-Saksan asevoimien Wehrmachtin sotilas oli sodan alkamisen aattona loikannut Neuvostoliittoon varoittaakseen maan johtoa siitä, että Saksa oli aikeissa hyökätä. Neuvostoliiton johtaja ja diktaattori Josif Stalin käski teloittaa loikkarin.

Stalin luotti niin kovasti natsi-Saksan johtajaan Adolf Hitleriin, ettei uskonut Saksan voivan hyökätä, tai ainakaan nyt vielä. Asiaan toki vaikutti luonnollisen toiveajattelun lisäksi sekin, että Neuvostoliiton tiedustelu ei ollut ollenkaan havainnut Saksan hankkivan talvivarusteita joukoille. Kyseessä ei kuitenkaan ollut ollut mikään ovela juoni Saksan johdon taholta, jolla yritettiin peitellä hyökkäysvalmisteluita, vaan kyse oli siitä, ettei Saksan johto, tai ainakaan maan diktaattori Hitler, uskonut sodan kestävän edes jouluun saakka.

Stalin ja hänen kommunistinen puolueensa toki olisivat kyllä silti omasta puolestaan myös olleet valmiita sopivan tilaisuuden koittaessa hyökkäämään Saksaan, mutta Hitlerin Saksa ehti hyökätä ensin. Vaikka näiden kahden suuren maan poliittisissa järjestelmissä oli paljolti samaa, niin niiden hallitsevat ideologiat kuitenkin myös hieman erosivat toisistaan. Tämä aiheutti välillä hankausta, vaikka Neuvostoliiton kommunistinen puolue olikin määrännyt jo vuoden 1939 elokuussa maan valtiollisen lehdistön lopettamaan sanalliset hyökkäykset natsi-Saksaa vastaan. Neuvostoliiton lehdistö alkoi tuolloin rummuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan olevan natsi-Saksan sijaan rauhaa uhkaavia valtoja.

Kun kansallissosialistisen työväenpuolueen hallitsema Saksa ja kommunistisen puolueen hallitsema Neuvostoliitto, kaksi totalitarismin opein hallittua diktatuuria, vuoden 1939 syyskuussa väkivalloin olivat lakkauttaneet yhteisvoimin ja -toimin Puolan valtion ja jakaneet sen alueen keskenään...

...Niin jos silloin näiden sotilaallisten erikoisoperaatioiden johdosta Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska olisivat julistaneet sodan Saksan lisäksi myös toiselle hyökkääjävaltioista eli Neuvostoliitolle, niin Suomella ei olisi nykyään itänaapurinaan Valtakuntaa, jonka johto ajattelee tähän tapaan:

Jos alue on joskus ollut tsaarin hallinnon alaista tai Neuvostoliiton maata, niin se kuuluu Venäjälle. Jos alueella asuu etnisiä venäläisiä, Venäjän kansalaisia tai venäjän kieltä puhuvia, niin alue kuuluu silloin vähintäänkin Venäjän suojelun piiriin. Jos taas alue ei ole ollut tsaarin, Neuvostoliiton tai nyky-Venäjän hallussa, niin kyseessä on virhe, joka pitää korjata.

Natsismi on maailman vanhin tunnettu poliittinen ideologia

Listafriikki-sivustolla oli julkaistu artikkeli 10 uskomatonta löydöstä Google Earth -karttapalvelusta. Muun ohella artikkelissa kerrotaan, että vuonna 1967 Yhdysvaltoihin San Diegon kaupungin lähettyville oli rakennettu laivaston tukikohta ja koulutuskeskus. Eräässä alueen kompleksissa neljä toisistaan irrallista, L-kirjaimen muotoista rakennusta muodostavat yhdessä erään maailmanhistorian tunnetuimmista symboleista: hakaristin. Tämä on herättänyt suurta vihastusta. Kohun noustua Yhdysvaltain laivasto oli luvannut käyttää 600.000 dollaria muodon naamiointiin ja peittämiseen: "Emme halua, että meidät yhdistetään johonkin niin vastenmieliseen kuin hakaristi".

Tämän Ylen vuonna 2016 julkaiseman artikkelin mukaan hakaristisymbolilla on ikää vähintään 11.000 vuotta. Vanhin tunnettu hakaristi tunnetaan Intiasta. Sieltä se levisi sitten ympäri maailmaa. Eli hakaristin on täytynyt olla Intian niemimaalla olemassa jo silloin, kun ensimmäiset esisuomalaiset tallustelivat jään alta paljastuvalla Suomenniemellä.

Tosin voi olla joskus niinkin, että jotkut kulttuurit ovat keksineet hakaristin ihan itsenäisesti.

Voi siis sanoa, että hitleriläinen kansallissosialismi eli tuttavallisemmin natsismi on maailman vanhin tunnettu poliittinen ideologia.

Varsin monissa kulttuureissa on käytetty hakaristisymbolia. Hakaristi on ollut ja on edelleen intialaisten uskontojen pyhä merkki. Muinaiset kreikkalaiset ja keltit ovat käyttäneet hakaristia. Vuoden 1918 keväällä sisällissotamme vielä riehuessa Suomen ilmavoimat oli ottanut tunnuksekseen sinisen mahallaan olevan hakaristin. Ja suomalainen taiteilija Akseli Gallen-Kallela piirteli aikoinaan joka paikkaan hakaristejä. Olen nähnyt Gallen-Kallelan töitä joskus Helsingin Ateneumissa.

Wikipediasta löytyy artikkeli, josta saa hyvän kuvan hakaristin levinneisyydestä historiassa. Levinneisyys on ollut todella laaja.

Ihmiskunnan turmelus on siis sanoinkuvaamaton ja mittaamaton.

Ruotsista tuli Naton jäsen; Euroopan omilla jaloillaan seisominen

Tämä tekstini tulee luultavasti olemaan yksi tylsimmistä ja turhimmista kautta aikojen.

Mutta viime viikon torstaina 7.3. Jeesuksen vuonna 2024 läntinen naapurimaamme Ruotsi tuli liitetyksi puolustusliitto Naton perheeseen. Siteeraan Spede Pasasta: "Se on niin kiva." Kyse on sen verran suuresta ja tärkeästä asiasta, etten voi jättää asiasta mainitsematta ainakin jossakin blogeistani.

Suomi oli päässyt liittouman jäseneksi jo 4. huhtikuuta viime vuonna 2023.

Unkarin vahva mies Orbán ja Turkin (Türkiye) vahva mies Erdoğan vittuilivat Ruotsille pitkän ajan haraamalla vastaan Ruotsin jäsenhakemuksen hyväksymisessä, mutta lopulta nämäkin maat asiaan suostuivat tai suistuivat. Yhdysvallat oli varmaankin painostanut kaikin laillisin keinoin Unkaria ja Turkkia (Türkiye) asiassa. Ja nyt Ruotsi on jäsen.

Itämeri on nyt melko pitkälle Nato-maiden sisämeri. Kykenemme melko hyvin puolustamaan aluetta. Toki onhan siinä yhdessä paikassa hampaisiin aseistettu Kaliningradin alue, josta voi olla aluksi harmia, jos paska iskee tuulettimeen oikein kunnolla.

Jos Yhdysvallat saa seuraavaksi presidentikseen kuluvan vuoden marraskuun vaalien tuloksena Donald Trumpin, niin parhaimmassa tapauksessa presidentti Trump ei tee mitään kohtalokasta yleisen turvallisuuden kannalta. Pahimmassa tapauksessa Yhdysvallat saattaa irrottautua liittosuhteesta, vaikka muodollisesti jäisikin osaksi liittoumaa. Tämä onnistuisi pysyttäytymällä tulemasta apuun, jos johonkin liittolaismaahan hyökättäisiin.

Trumppi nimittäin näyttäisi olevan sitä mieltä, että vain sellaisia Naton liittolaismaita Yhdysvaltain tulee puolustaa, jotka panostavat puolustusvoimiinsa täydet kaksi prosenttia bruttokansantulostaan. Hän omien sanojensa mukaan kehottaa Venäjää tekemään näille maille, mitä haluaa. Jonkin verran paksua.

Voi myös hyvin kuvitella, ettei Trumppi haluaisi maansa tukevan Ukrainaa Venäjän oikeudetonta ja raakaa hyökkäyssotaa vastaan. Ukraina ei tosin ole Naton jäsen, vielä.

Yhdysvalloilla on perinteisesti ollut muun ohella sellainenkin motiivi Euroopan maiden tukemiselle, että sellainen ehkäisee sitä, että sota käydään sen omalla maaperällä.

Mutta Euroopan on joka tapauksessa opittava seisomaan omilla jaloillaan. Miksi myöhemmin, miksei nyt?

Venäjän diktaattorin ja sekurokratiajuntan johtajan Putinin ansiota on se, että me ja Ruotsi olemme nykyään Natossa. Vastoin tarkoitustaan hän suorastaan työnsi meidät hakemaan jäseneksi Natoon aloitettuaan suurhyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Ukraina kykeni Venäjän asevoimien oletetusta ja paljon Venäjän ulkopuolellakin hehkutetusta mahtavuudesta huolimatta puolustautumaan. Ukraina osti tällä tavoin Suomelle ja Ruotsille kaivatun ajan, jona odottaa jäseneksi hyväksymistä.

Venäjähän oli vuonna 2008 hyökännyt Georgiaan maan länsisuuntautuneisuuden vuoksi. Länsi ei tehnyt silloin mitään Georgian hyväksi.

Vuonna 2014 Venäjä taas oli valloittanut Ukrainaan kuuluvan Krimin ja liittänyt sen yksipuolisesti vastoin kansainvälistä oikeutta alueisiinsa. Samalla Venäjä aloitti rajoitetun sodan Ukrainan itäisillä alueilla. Koska Ukrainalla ei silloin ollut kykyä puolustautua tätä aggressiota vastaan, maa vuosien ajan teeskenteli, ettei se ole sodassa Venäjän kanssa.

Vaikka vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa niin Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta kuin Venäjäkin olivat sopineet takaavansa Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, eivät Yhdysvallat ja YKK nyt kuitenkaan todenneet olevansa sodassa Venäjän kanssa tämän Ukrainaan kohdistamasta sodankäynnistä huolimatta.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on paljastanut sen tosiasian, että Itä-Euroopan maat eivät tosiasiassa olekaan traumanjälkeisestä stressireaktiosta kärsiviä "russofobeja", vaan ne ovat olleet kaiken aikaa oikeassa kriittisessä suhtautumisessaan Venäjään. Suomikin oli harjoittanut Neuvostoliiton vuonna 1991 tapahtuneen romahtamisen jälkeen jälkisuomettumista.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on myös tuonut esiin sen, että nationalismi voi olla edistyksellinen voima. Aikaisemmin melko lailla kaikkea nationalismia halveksinut suomalainen valtamedia on kovin vähän viime aikoina enää haukkunut ukrainalaista nationalismia. Jos Ukraina kestää, niin se tekee sen nationalisminsa ansiosta eikä siitä huolimatta.

Monet ennen vain venäjää puhuneet ukrainalaiset ovat opetelleet puhumaan ukrainaa.

Eikä Suomikaan olisi aikoinaan hankkinut itselleen itsenäisyyttä, jos suomalaisia ja suomenmielisiä nationalisteja ei olisi ollut.

Putinin yksi kyseenalainen ansio on se, että hän on osaltaan luonut Venäjästä maan, joka muistuttaa melko paljon natsi-Saksaa. Venäläinen nationalismi eroaa tavallisesta suomalaisesta ja ukrainalaisesta nationalismista siinä, miten patologinen se on. Se on imperialistista sekä täysin häikäilemätöntä, kuten natsi-Saksankin kiihkonationalismi oli ollut.

Ja Venäjän suurhyökkäys on raivonnut Ukrainassa jo vuodesta 2022 saakka, yli kahden vuoden ajan. Venäjän asevoimien ja venäläisten sotilaiden sodankäyntitapa on ollut tänä aikana erittäin brutaalia sisältäen runsaassa määrin Ukrainan infrastruktuurin tuhoamista, ryöstämistä, murhaamista, kiduttamista, raiskaamista, väestön pakkosiirtoja ja lasten kaappaamista.

Ukraina taistelee paitsi itsensä ja olemassaolonsa puolesta, niin myöskin koko länsimaailman ja laajemmin koko maailman puolesta.

Jos Ukraina putoaa lopulta Putinin syliin, seuraa Ukrainan kansan kulttuurinen ja jossain määrin fyysinenkin tuhoaminen. Eikä Putin rajoita sotaansa Ukrainaan, vaan onnistuttuaan siellä jatkaa amok-juoksuaan muualle Eurooppaan.

Venäjän suurhyökkäys on saanut monet Nato-jäsenet ryhtymään parantamaan puolustusvoimiensa sodankäyntikykyä. Myöskin yhä useampi jäsenmaa on ryhtynyt panostamaan asevoimiinsa puolustusliiton piirissä hyväksi todetun kahden prosentin bruttokansantulosta verran. Kuten Donald Trumpkin oli Euroopan Nato-mailta halunnut ollessaan presidenttinä vuosina 2017-2021.

On luontevaa sanoa, että rauhanliikkeen toiminta toimii nykyisissä oloissa Venäjän verisen ja aggressiivisen diktatuurin puolesta.

Voin kehuskella itseäni tässä lopuksi mainitsemalla sen, että jo muinaisina aikoina minä olen ollut Nato-jäsenyyden kannattaja ja Putinin diktatuurin rakentamisen vastustaja.

PS. Venäjän kieli on ukrainan kielen murre. Slava Ukraini!

Miksi kommunismi on paljon natsismia elinvoimaisempi aate

On kaksi tunnettua totalitaristista, epäinhimillistä, veristä poliittista ideologiaa:

Marxismileninismin eli tuttavallisemmin sanottuna kommunismin voittokulku pysähtyi 1980-luvulla, ja aatteen vetovoima lopullisesti romahti vuosina 1989-1991. Vuodesta 1989 alkaenhan Itä-Euroopan nk. kansandemokratiat eli Neuvostoliiton epäitsenäiset satelliittivaltiot, sekä omaehtoisesti kommunistien hallitsemat Jugoslavia ja Albania, romahtivat. Ja vuonna 1991 Neuvostoliitto puolestaan romahti. Maa itse asiassa katosi kokonaan kartalta. Sen osatasavallat itsenäistyivät Venäjä mukaan lukien, ja syntyneet uudet valtiot eivät olleet enää kommunistien hallitsemia.

Maailmassa tuolloin kommunismi menetti markkina-arvonsa melko pitkälle aatteiden markkinoilla.

Manner-Kiina oli ollut kommunistien hallitsema vuodesta 1949 lähtien, kun nämä saivat lopulta kaadettua Kiinan tasavallan, jonka puolustajien rippeet pakenivat Taiwanin saarelle.

Kommunistisen manner-Kiinan perustajan Mao Zedongin (1893-1976) kuoltua maa alkoi luopua kommunismin talousopeista ja siirtyä yksityisyritteliäisyyteen. Puolue piti silti poliittisen vallan tiukasti käsissään. Demokratiaa ei sallittu.

Viime vuosikymmeninä on ollut olemassa enää vain joitakin harvoja maita, joita voi nimittää kommunistidiktatuureiksi. Manner-Kiina on toki sellainen edelleen, mutta se on vaihtanut talousjärjestelmänsä perusteellisesti kapitalistiseen.

Mutta Neuvostoliitto oli kuitenkin olemassa vuodesta 1922 vuoteen 1991.

Toisenlaista diktatuurin lajia edustanut natsi-Saksa sen sijaan eli vain vuodesta 1933 vuoteen 1945. Maan sodassa häviämisen jälkeen ei ole ollut olemassa maita, joissa olisi ollut olemassa natsihallinto.

Voi kysyä, että miksi näillä kahdella aatteella on ollut niin erilaiset kohtalot. Länsimaissa natsiaatetta kirotaan, kun taas kommunismista monet ajattelevat, että se oli ytimeltään terve ideologia, mutta jätkät pilasivat sen. Suomen eduskunnassa on nykyäänkin yksi julkikommunisti. Ja kuten sanottu, niin Neuvostoliitto oli olemassa jopa 69 vuoden ajan. Verrattuna natsi-Saksan vaivaiseen 12 vuoteen se on pitkä aika.

Mielestäni syy löytyy siinä, keiden oletettuja etuja nämä puolueet olivat puolustamassa.

Kommunismi on sanonut ajavansa suuren enemmistön, palkkatyöväestön etuja. Kommunismiin ei myöskään ole ollut sisäänrakennettuna rotuennakkoluuloja saatikka sitten institutionalisoitua rasismia.

Natsismi ajoi ennen kaikkea vain germaanisia kieliä puhuvan valkoisen väestön asiaa, eniten kuitenkin saksalaisen väestön, kunhan se vain kannatti Hitlerin kansallissosialismia. Muut joutuivat helposti keskitysleirille, vankilaan tai tuhotuksi.

Hitler puolueineen toki sanoi myös taistelevansa koko ihmiskunnan puolesta vastustaessaan kommunismia, laissez-faire-kapitalismia ja juutalaisuutta.

Hänen opissaan juutalaisuus edusti jotain absoluuttisesti pahaa, kuten nykyään monet pitävät natsismia absoluuttisesti pahana, ja hän piti puoluelaisineen juutalaisia "rotuna". Toinen asia on sitten se, että natsit eivät puheistaan huolimatta kyenneet kehittämään testiä "juutalaisuuden" toteamiseksi ihmisessä. He sen sijaan kiinnittivät huomionsa isovanhempien uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumiseen, kun piti jotenkin määritellä, että kuka on "juutalainen".

Hitlerin rotuopit siis kykenivät vetoamaan tässä maailmassa hyvin harvaan ihmiseen, ja juutalaiset, slaavit ja mustalaiset natsismi eritoten vieraannutti itsestään rotupolitiikallaan. Ja esim. neekeritkin.

Tässä voi mainita vielä senkin, että Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP myöskin halusi tuhota niin psyykkisesti sairaat kuin kehitysvammaiset. Vaikka eugeniikka oli ollut muutenkin länsimaissa suosittua, niin Hitler ja hänen puolueensa veivät sen johdonmukaiseen päätökseensä. Vaikka muut työväenpuolueet olivat lähes kaikki kannattaneet eugeniikkaa ennen Hitleriä, niin kansallissosialistisen Saksan häviö sodassa vei puhdin eugeniikkaliikkeeltä. Yhtäkkiä kovasti hävettiin omia entisiä mielipiteitä. Suomalaisen sosialidemokratian piirissä muuten eugeniikka oli ollut vähemmän suosittua kuin muissa maissa. Tämä johtuu varmaankin siitä, että suomalaisia itseään olivat "sivistyneemmät kansat" pitäneet rodullisesti alempiarvoisina. Suomessa ei myöskään syntynyt suurempaa antisemitististä liikehdintää.

Hitlerin ja hitleriläisten johdonmukainen eugeniikka vei häneltä ja heiltä osan tuesta ainakin katoliselta väestöltä, koska katolisella kirkolla on ollut piintynyt taipumus olla konservatiivinen oma itsensä maailman muutosten pyörteissä. Sama pätee melko lailla myös Saksan aatelisiin, jotka kannattivat perinteisiä kristillis-sotilaallisia hyveitä.

Nykyään eniten eugeniikkaa taitaa harjoittaa kommunistisen puolueen johtama Pohjois-Korea. Olen saanut sen käsityksen, että fyysisesti tai psyykkisesti poikkeaviin ihmisiin maan hallitseva puolue suhtautuu nuivasti.

Hitleriläisellä kansallissosialismilla ei ollut sen luonteesta johtuen kovin montaa kannattajaa siis edes 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, sillä useimmat saksalaisistakin kannattivat täydestä sydämestään vain osia hänen ohjelmastaan. Juutalaisiakaan kovin harva saksalainen todella halusi tuhota fyysisesti sukupuuttoon. Ja osaltaan juuri siksi natsi-Saksan hallitsijat pyrkivät tekemäänkin tuhoamisen salassa.

Ja kun Saksassa on vallinnut toisen maailmansodan jälkeen jonkinlainen sananvapaus, niin natsismiin aikaisemmin myötämielisesti suhtautuneet maan asukit ovat varsin usein myös tarkistaneet kantojaan saatuaan vapaan lehdistön ym. lähteiden kautta kautta tietoja kansallissosialistien rikoksista.

Nykyään kannattajia hitleriläisellä kansallissosialismilla on vielä vähemmän. Kommunismilla taas on edelleen enemmän, vaikka manner-Kiinaa ei laskettaisikaan mukaan.

Äärioikeisto- ja äärivasemmisto-termien merkitykset

Natseja ja Italian alkuperäisiä fasisteja on tavattu nimittää äärioikeistolaisiksi.

Kuitenkaan ei voi mitenkään sanoa kummankaan aatesuunnan edustajien olevan kovin oikeistolaisia. Liberalismiwikissa jopa tuodaan ilmi sellainen seikka, että natsi-Saksan hallitsevan puolueen politiikka oli ollut vasemmistolaisempaa kuin Suomen Vasemmistoliiton.

Espanjan falangisteja voi toki jossain määrin nimittää oikeistolaisiksi, koska he olivat liitossa Espanjan katolisen kirkon ja suurmaanomistajien kanssa.

Mutta siis melko yleisesti voidaan natseja ja ehkä fasistejakin nimittää äärivasemmistolaisiksi. Fasisteja voisi mielestäni nimittää myös äärikeskustalaisiksi.

Ovat kommunistitkin äärivasemmistolaisia, vaikkakin vielä natsejakin vasemmistolaisempia, sillä kommunistien ohjelmaan on kuulunut ennen modernia manner-Kiinaa kaikkialla maailmassa kaikkien tai lähes kaikkien tuotantovälineiden, sekä rahoituslaitosten, ottaminen julkisen vallan omistukseen.

Niin natsien kuin kommunistien kuin fasistienkin menetelmiin ja tavoitteisiin ovat myös kuuluneet poliittinen väkivalta ja poliittisten oikeuksien – mukaan lukien sananvapaus – ottaminen pois kansalaisilta. Natsit olivat myös varsin selkeästi rasistinen aatesuunta. Siinä on syitä nimittää näitä aatteita ääri-ideologioiksi.

Natsismi ja fasismi eroavat mielestäni toisistaan myös siinä, että natsismi on paikallinen ideologia, jonka tarkoitus on tuottaa etua ainoastaan saksalaisille tai yleensä "germaaniseen rotuun" kuuluville, kun taas fasismi on globaali ideologia; sitä voivat soveltaa missä päin maailmaa ketkä tahansa.

Perustelen asiaa myös sillä, että järkevää olisi nimittää äärioikeistolaisiksi sellaisia ihmisiä, jotka kannattavat joko minimivaltiota taikka anarkokapitalismia. Minimivaltio on valtio, jossa julkisen vallan tehtäväksi katsotaan lähinnä vain yleisen turvallisuuden ja oikeusjärjestelmän ylläpito. Anarkokapitalismi taas on yhteiskuntajärjestelmä, joka perustuu yksityisiin yrityksiin. Ne siis muodostavat anarkokapitalismissa itse väkivaltakoneiston ja oikeusjärjestelmän.

Toisaalta varmaan olisi järkevää nimittää äärioikeistolaisiksi myös mitä tahansa oikeistolaisia diktatuureja.

Sosialidemokraatit pyrkivät kieltämään olevansa natseja

Kuulemma rasistit aina pyrkivät kieltämään rasisminsa. Samalla lailla voi sanoa, että sosialidemokraatit pyrkivät kieltämään olevansa natseja. Neuvostoliiton yksinvaltaisesti hallitsevalla kommunistisella puolueella oli nimittäin aikoinaan ollut sellainen käsitys, että sosialidemokraatit ovat fasisteja. He nimittivät sosialidemokraatteja sosiaalifasisteiksi. Neuvostoliitto halutessaan esittää, että Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue ei suinkaan ollut sosialistinen puolue nimitti natsipuoluetta fasistiseksi näin rinnastaen nämä kaksi aatetta, joissa on kyllä samankaltaisuutta mutta kuitenkin myös merkittäviä eroja. Neuvostoliiton kommunistinen puolue oli sitä mieltä, että sosialidemokraatit eivät ole pelkästään rinnakkaisia natsipuolueelle, vaan ne ovat pikemminkin kuin kaksi veljestä.

Nykyään taas Venäjää yksinvaltaisesti hallitseva Putin joukkioineen nimittää Ukrainan hallintoa sekä maata puolustavia sotilaita ja sen itsenäisyyttä kannattavia kansalaisia natseiksi ja fasisteiksi.

Leimakirvestä siis välillä aina käytetään eri tahoihin. Joskus tietysti leimakirveen käyttäminen osuu maaliinkin.

Mutta vaikka sosialidemokraatit ovatkin punaisia kuten natsitkin ja vaikka monet heistä kannattavat nykyään toisinajattelijoiden metsästämistä, niin minusta he eivät silti ole luokiteltavissa selkeästi natseiksi.

Venäjän johtoa taas voi pitää hyvinkin kuin espanjalaistyyppisenä versiona fasisteista.

PS. Olin huhtikuun 1. päivänä tänä Jeesuksen vuonna 2023 julkaissut samanaiheisen merkinnän toisessa blogissani.

Natsismissa on kyse absoluuttisesta pahasta

Natsismi on absoluuttisesti paha ideologia. Muun ohella edesmennyt natsi-Saksa (1933-1945) oli maailmanhistorian ehdotonta kärkeä eläintensuojelussa. Kuitenkin, koska natsismissa on kyse absoluuttisesta pahasta, niin silloin myöskin eläintensuojelu on väärin. Koska eläintensuojelu on ehdottomasti ja absoluuttisesti väärin, koska se on osa natsismia, on Suomen eduskuntapuolueiden sanouduttava siitä irti.

Vihreä liitto -niminen suomalainen poliittinen puolue oli rekisteröity yhdistykseksi vuonna 1987 ja puolueeksi se rekisteröitiin seuraavana vuonna. Koska se on kannattanut ympäristönsuojelun lisäksi eläintensuojelua, Vihreä liitto on perustamisestaan alkaen kipuillut em. asian kanssa. Joka vuosi puolueessa pähkäillään, että pitäisikö sen lakkauttaa itsensä. Toistaiseksi puolueessa elävä natsismi ei kuitenkaan ole haitannut sitä siihen määrään asti.

Samaa kipuilua ovat eläneet läpi punavihreinä itseään pitävät ihmiset.

Neuvostoliitossakin oli sen perustuslain mukaan sananvapaus

Edesmenneessä suurvaltiossa Neuvostoliitossakin (1922-1991) oli sen perustuslain mukaan sananvapaus. Sananvapautta rajoittivat ainoastaan laki ja puolue. Neuvostoliitossa ymmärrettiin, että sananvapauden käyttöön liittyy aina vastuu.

Lyhytaikaisemmaksi jääneessä kansallissosialistisessa Saksassa (1933-1945) oli myös samalla lailla sananvapaus.

Kun sananvapautta käyttää itsesensuurin tukemana, niin silloin saa viralliset ja yleisellä tasolla hyväksytyt ajatukset lausuttua paremmin julki.

Nussit

Mikä on Lorem ipsum. Wikipediassa siitä sanotaan mm. näin:

Lorem ipsum on 1500-luvulta lähtien olemassa ollut teksti, jota käytetään usein täytetekstinä ulkoasun testaamiseen graafisessa suunnittelussa, kun oikeata tekstisisältöä ei vielä ole. Lorem ipsumia käytetään näyttämään, miltä esimerkiksi kirjasin tai julkaisun tekstin asettelu näyttävät.

Lorem ipsum -täytetekstistä tulee mieleen latina, mutta oikeasti kyse on sellaisesta latinasta, jota on vaikeasti pahoinpidelty. Lorem ipsum -teksti ei tarkoita yhtikäs mitään, ellei sitten joku yritteliäs ole tehnyt siitä sellaista versiota, joka tarkoittaa jotakin.

Lorem ipsumista on olemassa erilaisia variaatioita. Tunnetuin niistä on seuraava pätkä, joka perustuu roomalaisen kaunopuhujan, lakimiehen ja poliitikon Marcus Tullius Ciceron (106-43 eKr.) tekstiin De finibus bonorum et malorum. Se kuuluu näin:

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.

Kun Gaius Julius Caesarin ottopoika Gaius Octavianus – omaa sukua Octavius – oli solminut poliittisen liiton murhatun ottoisänsä sotapäällikön Marcus Antoniuksen kanssa, Antonius edellytti liiton sinetiksi sitä, että Octavianuksen jossain määrin kunnioittama Cicero tapettaisiin. Ja niin siinä kävi.

Ja sitten päästään itse aiheeseen, joka on alla:

. . .

Vaihteeksi julkaisen kertyneiden tekstien määrän vuoksi tässä blogissani kokonaista kaksi blogimerkintää kuluvalla viikolla...

Muinaisina aikoina keksittiin eräs tapa keskustella verkossa erilaisista enemmän tai vähemmän tärkeistä asioista yhdessä. Käytetään tästä teknologiasta vaikka nimitystä N lyhyyden vuoksi. N-teknologiaan perustuvia keskusteluryhmiä perustettiin ennen pitkää satoja, ellei tuhansia. Niitä oli myös monella kielellä. N-ryhmiä käytettiin erillisellä ohjelmalla, joka ei ollut internetselain.

Ennen wanhaan minä ihastuin yhteen ko. teknologialla toteutettuun keskusteluryhmään.

Moni sen keskustelijoista oli minua sivistyneempi tai ainakin fiksumpi jossakin tärkeässä asiassa. Kuuntelin heitä mielelläni. Sitten oli muitakin.

Yksi tällainen oli mies, joka oli muuttanut ulkomaille. Käyttäkäämme hänestä vaikka salanimeä Paitsio. Hän kuului erääseen kristilliseen lahkokuntaan. Hänellä oli tietokoneessaan seurakunnan ohjelmallisesti toteutettu internetlapsenhoitaja, joka esti häntä saamasta "vääränlaista" informaatiota WWW:ssä. Tosin mies tietokoneen lisäosasta huolimatta sai sitä, koska N ei ollut osa WWW:tä, vaikka se oli osa internettiä.

Paitsio näytti olevan aidon kykenemätön oppimaan mitään uutta, vaikka oli suorittanut eräällä alalla yliopistossa maisterintutkinnon. Joko hänellä oli aivovaurio, hormonaaliset tai muut tekijät olivat tehneet hänelle temppunsa hänen kohdussa ollessaan, tai sitten kyseessä oli jonkinlainen kulttuurisesti suoritettu lobotomia tai aivomurha.

Paitsio ei ymmärtänyt, kuinka vähän hän todella tiesi tietyistä ryhmässä käsiteltävistä asioista. Hänessä oli vahvana Dunning-Kruger-vaikutus, jossa on kyse siitä, että vähän tietävä yliarvioi tietonsa, kun taas paljon tietävä aliarvioi ne.

Paitsio aina yllättyi, kun joku muisti, mitä hän oli joskus viikkoja, kuukausia tai vuosia aikaisemmin lausunut ryhmässä. Hän itse taas näytti käyvän läpi aina ajoittain jonkinlaisen aivojen syväpuhdistuksen, jolloin hän saattoi taas palata ikään kuin uutena miehenä kirjoittelemaan ryhmään. Ja aloitti kierroksen aiheissa uudestaan.

Mies, josta voimme käyttää nimitystä Taakkaselässä, oli toinen mielenkiintoinen tapaus ryhmässä. Mies tiesi paljon enemmän ryhmän aiheena olevista tieteellisluontoisista asioista kuin Paitsio, mutta hän oli merkillisen kirjainuskovainen, sillä hän takertui aina sanakirjamääritelmiin.

Hän oli myös yksi maailmanhistorian huonoimmin käyttäytyneistä ihmisistä. Hän harrasti ryhmässä aina "itsepuolustusvittuilua". Hän tapasi ryhtyä tähän melko usein, kun joku toinen ryhmäläinen oli jossain asiassa eri mieltä hänen kanssaan. Hän otti eri mieltä olemisen henkilökohtaisena loukkauksena.

Taakkaselässä myös antoi ymmärtää kunnioittavansa suuresti Raamatun hengellistä sanomaa. Hän oli itse asiassa kreationisti, eli hän uskoi, että Jumala on luonut eliöt erikseen lajinsa, sukunsa, heimonsa tai muun taksonomisen lisääntymiskategorian mukaan eikä biologisen evoluution kautta. Hän antoi itsestään jännän vaikutelman käyttäytymällä jatkuvasti kuin Paholainen ratsastaisi hänellä.

Samalla kun hän oli kreationisti, niin hän uskoi, että Raamatun vedenpaisumuksen jälkeen oli tapahtunut hypernopea evoluutio, joka oli luonut nykyisen lajiston. Tämä epätieteellinen olettamus hänen oli ollut pakko omaksua, koska nykyiset eläinlajit eivät olisi millään mahtuneet Nooan arkkiin. Nooan arkin eläimistä nykyeläinten kantaisinä hän käytti nimitystä baraminit.

Jossain vaiheessa Taakkaselässä sai päähänsä, että Hitler oli oikeastaan ollut oikeassa. Hän ei antanut itseään häiritä sen ristiriidan, että hän itse oli Jumalaan uskovainen, kun taas Hitler oli varsin epäilevä järjestäytyneen uskonnon, tai varsinkin kristinuskon, suhteen. Hitler oli ilmeisesti uskonnoton, vaikka saksalaisten uskonnollisten tuntojen vuoksi hän vetosikin puheissaan aina Kaitselmukseen, joka oli muka hänen ja hänen aatteensa puolella.

Hitler ei uskonut kuolemanjälkeiseen elämään ja inhosi kristinuskoa myös sen säälimoraalin ja juutalaisen alkuperän vuoksi.

Taakkaselässä vittuili myös Paitsiolle ryhmässä sillä perusteella, että tämä toi älyllisellä latteudellaan kreationisteille huonon maineen.

Paitsio nyt oli, mitä oli, mutta ainakin hän oli Taakkaanselässä verrattuna melko kohtelias ja hyväkäytöksinen.

Monen monituisten vuosien ajan Taakkaselässä oli Jumalaan uskova hitleristi. Natsien suorittamasta juutalaisten kansanmurhasta eli holokaustista hän oli sitä mieltä, että oikeastaan natsit tappoivat vain vähän juutalaisia. Hänen mielestään juutalaiset oli siirretty sodan aikana "itään", jonne heidän jälkensä sitten mystisesti olivat kadonneet ja kylmenneet.

Viimeinen ryhmästä saamani tieto on, että Taakkaselässä oli ryhtynyt kannattamaan Venäjän diktaattoria Putinia. Nyt natsit olivatkin sitten pahoja, ja Putin Venäjineen taisteli heitä vastaan Ukrainassa.

Minua kuitenkin hämmästytti tässä uudessa vaiheessa eniten se, miten sittemmin Suomeen palannut Paitsio oli alkanut ryhmässä vaikuttaa lähes järkimieheltä.

PS. Teknologia N on nykyään melko lailla menneen ajan teknologiaa. Aika on mennyt sen ohi. Enää vain viimeiset mohikaanit tekohengittävät N-ryhmiä. Lukemattomat tahot ovat lakkauttaneet N-palvelimensa, joten joutuu moni nykyään käyttämään WWW-pohjaisia vaihtoehtoja päästäkseen N-ryhmien jäljellä olevaan tarjontaan käsiksi. Kuten meikäkin.

Putinin islamilainen pyhä sota

Venäjän oma muumio Vladimir Putin ilmeisesti nykyään yllyttää islamilaisia liikkeitä pyhään sotaan Länttä vastaan. Putinilla, putinisteilla ja islamilaisella maailmalla onkin paljon yhteistä. Islam oli syntynyt 600-luvulta jKr. alkaen islamilaisen imperialismin ja uskonnollisen suvaitsemattomuuden tarpeisiin.

Tosin erään modernimman käsityksen mukaan islam keksittiin arabien valloitussotien ja imperialismin ideologiseksi perusteluksi jälkikäteen.

Vähän samantapaista versiota "konservatismista" edustaa joka tapauksessa Putin itse. Ja kummallakin on sama vihollinen eli suhteellisen liberaali Länsi.

Olen itse asiassa jo aikaisemmin epäillyt sitä, että Putin ei ole ollenkaan ortodoksi, vaan hän on kääntynyt muslimiksi.

Kuvaavaa on, että Putin on sallinut Kadyrovin perheen joukkoineen perustaa islamilaisen diktatuurin Tshetsheniaan. Ilmankos Kadyrov nuorempi on lähettänyt innokkaasti raiskaajia Putinin ukrainalaisia vastaan käymään tuhoamissotaan.

Mikäs on ollessa miespuolisena muslimina, kun voittaa pyhässä sodassa joka tapauksessa tavalla tai toisella riippumatta siitä, voittaako vai häviääkö.

Jos voittaa sodan, niin palkintona on paljon ryöstösaalista, naispuolisia seksiorjia ym. Jos kaatuu pyhässä sodassa niin pääsee paratiisiin, jossa viini virtaa ja ikuisesti neitseellisiä kaunottaria riittää. Putin ei taidakaan olla niin kovin raitis.

Nykyään voisi kuitenkin kuvitella, että monet muslimit eivät enää kannata tätä perinteistä islamin näkemystä. Mutta se ei tarkoita, etteikö Kadyrov poppoineen kannattaisi. Ja Putin.

Pääsääntöisesti nimikristillisessä maassa, joka Venäjä on, Putinin ei tietenkään kannata julkistaa kääntymystään. Ei ainakaan vielä. Hitlerkin oli aikoinaan salannut uskonnottomuutensa. Kuvaavaa on, että natsisaksalaisten sotakoneiden siipiä ja kylkiä koristivat palkkiristit hakaristien sijaan. Natsihakaristi oli pistetty paljon pienemmässä koossa lentokoneiden pyrstön sivuvakaajaan. Jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan, niin palkkiristi olisi korvattu hakaristillä.

Lopuksi on tässä varmaan asiallista mainita, että lähinnä vain ne islamilaisen yhteisön jäsenet, jotka kannattavat alkuperäisemmänlaista islamin oppia ja käytäntöä, kannattavat hirmutöitä. Täytyy olla paljon sellaisia ihmisiä tässä suuressa yhteisössä, jotka joko ovat saaneet paljon länsimaisia vaikutteita ajatteluunsa tai ovat muuten ihan OK.

Sama pätee tietenkin natseihinkin. Täytyy muistaa, että juutalaisten pelastajana tunnettu Oskar Schindler oli natsi.

Ja missä on yksi, siellä täytyy olla toinenkin. Olen sillä lailla optimistinen henkilö.

PS. Putin ei kyllä muistuta Oskar Schindlerin hyvistä puolista. Putin on tavanomainen espanjalaistyyppisen falangismin kannattaja. Muistattehan Francisco Francon. Jotkut nimittävät sellaisia ihmisiä fasisteiksi.

Putinin Hitler-viikset

Tämän kirjoitettuani yritän olla jonkin aikaa mainitsematta häntä blogosfäärissä. Tai ainakaan tässä useista blogeistani.

Mutta haluan nyt siis puhua vielä tämän kerran Venäjän sekurokratiajuntan johtajan Vladimir Putinin kuvaannollisista Hitler-viiksistä.

Kuulemma kansallissosialistisen eli natsistisen Saksan diktaattori Adolf Hitler oli piileskellessään Führer-bunkkerissaan Berliinissä Euroopan sodan lopun häämöttäessä lausunut kerran, että Saksan kansa ei ole hänen arvoisensa.

Siksi täytyy kysyä, että mahtaakohan diktaattori Putin tehdä nk. hitlerit lausumalla jonain päivänä, että Venäjän kansa ei ole hänen arvoisensa?

Kysyn vain.

PS. Vuosia sitten olin lukenut kerran uutisenpätkän siitä, että Saksassa oli joku valmistanut Hitler-päisen vessaharjan. Ja kyllä minua nauratti.

Nyky-Venäjän eli Putinlandian sananvapaus ja natsit

Putinin Venäjän sananvapaustilanne on nykyään melko pitkälle samanlainen kuin oli ollut natsi-Saksassa (elossa 1933-1945). Tarkoitan tällä sitä, että Putinlandiassa ei saa sanoa mitään Putinin kannan vastaista ainakaan julkisesti, tai joutuu vastuuseen sanomisistaan (nk. sananvastuuteoria).

...Meidän tavallisten ihmisten muuten voi olla vaikea käsittää, miten paljon totalitaristisesti hallituissa yhteiskunnissa, kuten Putinlandiassa, manner-Kiinassa, Pohjois-Koreassa tai edesmenneissä hirmuissa Neuvostoliitossa ja natsi-Saksassa olemassaoleva tiedotusvälineiden epävapaus vaikuttaa siihen, miten tällaisten maiden kansalaiset näkevät maailman. Jos propaganda syrjäyttää tiedon, niin ihminen ei ole silloin ihan kartalla...

Putinlandia muistuttaa natsi-Saksaa myös siinä suhteessa, että siellä on melko pitkälle voimassa johtajaperiaate.

Myöskin ei-toivottujen kansojen demonisointi ja militarismi tekevät natsismista läheistä Putinlandialle.

Putinlandia muistuttaa natsi-Saksaa myös siinä, että se kunnioittaa vain voimaa.

Tasapuolisuuden vuoksi minun varmaankin kannattaa vielä mainita, missä asioissa herra Putin eroaa Adolf Hitleristä. Putinilla ei luultavasti ole pysyviä karkeita rotuennakkoluuloja. Hänen rotuennakkoluulonsa riippuvat sen sijaan täysin siitä, että hän haluaa pysyä vallassa ja levittää valtaansa myös ulospäin. Tästä syystä hän on propagoinut, että Ukrainaa johtavat "natsit". Kun nimittäin hän oli huomannut, etteivät ukrainalaiset halua totella häntä, hänen rotuennakkoluulonsa ohjelmoituivat sellaisiksi, että ukrainalaiset eivät ole enää ihmisiä. Samalla lailla hänen mielestään häntä ja hänen valtaansa vastustavat venäläisetkään eivät ole ihmisiä. Ja toiseksi, Hitler oli uskonnoton ja jopa vihasi kristinuskoa, vaikka puhui jatkuvasti kansan siihen aikaan vielä jossain määrin olemassa olleiden kristillisten tuntojen vuoksi Kaitselmuksesta, kun taas Putin esittää jossain määrin uskottavasti jopa uskovaista ortodoksia.

München, Ukraina ja Putin

Eilen torstaina 24. helmikuuta Jeesuksen vuonna 2022 Putinin omistama Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Pari päivää aikaisemmin Putin ja hänen Venäjänsä olivat virallisesti tunnustaneet Itä-Ukrainan "kapinallisalueiden" itsenäisyyden Ukrainasta.

Vuonna 2014:han Venäjä oli Ukrainalta vuokraamassaan Sevastopolin laivastotukikohdassa olleilla sotilaillaan valloittanut Krimin niemimaan. Myöhemmin herra Putin oli järjestänyt siellä "kansanäänestyksen" liittymisestä Venäjään, jonka tulos oli "luonnollisesti" ollut se, että Krim liitetään Venäjään. Venäjä myös alkoi tukea kapinallismielisiä Itä-Ukrainassa. Ilmeisesti myös Venäjän asevoimien sotilaita mukaan lukien panssarivaunuja ja muuta kalustoa osallistui sotaan Ukrainaa vastaan.

Venäjä on taatusti ainoa maa maailmassa, jossa sotilaat voivat lomalla ollessaan ottaa varikolta panssarivaunun ja huristella sillä rajan yli sotimaan veljeskansan maata vastaan.

Mutta, Ukraina oli siihen aikaan täysin valmistautumaton sotaan, joten sekä Venäjä että Ukraina näyttelivät, ettei Putin Venäjineen ollut ryhtynyt sotaan Ukrainaa vastaan.

Kuvaavaa on, että Krimin niemimaan Venäjään liittämisen jälkeen Venäjällä muutettiin lakia sellaiseksi, ettei jatkossa yksikään Venäjän alue voisi äänestää toiseen maahan liittymisen puolesta.

Mutta nyt siis Venäjä oli aloittanut täysin avoimen sodan Ukrainaa vastaan. Joka puolelta, mukaan lukien Krimin niemimaa ja Valko-Venäjä, Venäjän asevoimat iskivät Ukrainan kimppuun. Muun ohella myös Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa pommitettiin. Satamat vallattiin tai saarrettiin.

Rauha on tärkeä asia. Kukaan ei halua sodan hyökyjen vyöryvän omien rajojen yli.

Münchenin sopimus oli vuonna 1938 solmittu sopimus Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamisesta natsi-Saksalle. Münchenin konferenssi pidettiin ja sopimus allekirjoitettiin 29.–30. syyskuuta sinä vuonna. Paikalla olivat Adolf Hitlerin edustama Saksa, Neville Chamberlainin edustama Yhdistynyt kuningaskunta, Édouard Daladierin edustama Ranska sekä Benito Mussolinin edustama fasistinen Italia.

Kammottava kokonaisen sukupolven miehiä ruhjonut ensimmäinen maailmansota oli vielä ihmisillä tuoreessa muistissa. Siksi Münchenin sopimuksen aikaansaamista tervehdittiin laajoissa piireissä ilolla. On ikonista, kuinka Chamberlain palasi kotiin heiluttaen lappusta ja ilmoittaen: "Rauha meidän aikanamme!"

Tšekkoslovakian saksankieliset asukkaat asuivat ennen kaikkea sudeettialueella. Mutta myös maan rajalinnoitukset sijaitsivat alueella. Niinpä sopimuksen seurauksena natsi-Saksan oli varsin helppo ottaa ja liittää myös tynkä-Tšekkoslovakia alueeseensa.

Putinin virallinen Venäjä oli suuttunut siitä, että Ukraina oli halunnut lähestyä Euroopan unionia ja puolustusliitto Natoa. Putinin mielestä maan länsisuuntaus oli ja on uhka Venäjälle. Vaikka oikeasti Ukrainan länsisuuntaus on uhka ainoastaan Putinin kyvylle ja mahdollisuuksille alistaa se. Jos Ukraina olisi osa Natoa, hyökkäys Ukrainaan olisi ollut hyökkäys koko puolustusliittoa vastaan. Ja EU-jäsenyyskin antaisi tiettyä ulkopoliittista selkänojaa, jonka avulla vastustaa Putinin painostusta ja uhkailuja.

Nato on ollut varsin onnistunut valinta sen jäsenmaille. Yhteenkään Naton jäsenmaahan ei yksikään maa ole koskaan sen historian aikana hyökännyt

Naton jäsenmaiden velvollisuuksiin ei muuten kuulu auttaa sotilaallisesti sellaista jäsenmaata, joka on aloittanut hyökkäyssodan kolmatta maata vastaan.

Vuonna 2008 Venäjä oli hyökännyt Georgiaan. Vuonna 2014 se oli tehnyt rajoitetun sotilaallisen haltuunoton Ukrainassa, ja eilen se oli aloittanut avoimen sotilaallisen hyökkäyksen maahan.

Monilla Neuvostoliitosta irtautuneilla sekä Neuvostoliiton alistussuhteesta irtautuneilla mailla oli ollut 1990-luvun alussa kiire järjestää puolustuksensa kuntoon. Nämä maat eivät halunneet olla enää Venäjän taikka sen suurversion alistamina. Niinpä oli luonnollista perustaa sotilaallinen turvallisuutensa liittoutuneena puolustusliitto Naton suojissa.

Georgia ja Ukraina eivät kumpikaan ole Naton jäseniä. Siksi Putinin Venäjän oli helppo hyökätä näihin maihin.

Putinin Venäjä hyökkää ainoastaan sellaisiin maihin, joihin se uskaltaa hyökätä.

Nyt olisi Suomelle oikea hetki hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Enemmistö suomalaisista oli muuten tammikuussa kannattanut Suomen jäsenyyttä Natossa, mikäli Venäjä aloittaa avoimen sodan Ukrainaa vastaan.

Putin ja hänen Venäjänsä ovat ainakin turmelleet nyt vuosikymmenien ajaksi näiden veljeskansoina toisiinsa suhtautuneiden kansojen suhteet. Putinin kuoltua kestänee ainakin puoli vuosisataa ennen kuin Ukrainan voi kuvitella suhtautuvan Venäjään ja venäläisiin mutkattomasti ja ystävällisesti. Mutta sekin riippuu täysin Putinin jälkeisen Venäjän toimista.

Venäjä on fasistinen maa ja Putin jonkinlaisena arkkikonservatiivina esiintyvä autokraatti. Välttämättä hänellä ei silti ole minkäänlaista muunlaista ideologiaa kuin oman vallan ja maallisen mammonan suojelu. Korkeintaan siihen voi lisäksi lukea kuuluvaksi myös "Venäjän suuruuden", mutta luulisin, että sekin olisi sitten alisteinen em. ideologian osille.

Tosin on hyvinkin mahdollista ja jopa ehkä todennäköistä, että Putinista on tullut harhainen isoisä.

Mutta, joka tapauksessa, Putinin Venäjä oli äskettäin vaatinut vastauksia reaalipoliittisiin kysymyksiinsä. Oma vastaukseni sille voisi kuulua seuraavalla tavalla, ja uskon, että vastaukseni on täynnä realismia: "Me uskomme Naton rauhantahtoisuuteen. Me emme usko Venäjän rauhantahtoisuuteen."

Mukavaa muuten, että Ukraina on vuoden 2014 jälkeen ilmeisesti jonkin verran onnistunut parantamaan asevoimiensa valmiutta vastata sotilaallisiin aggressioihin. Toivottavasti Ukraina pärjää. Kansojen itsemääräämisoikeutta kannattavien maiden olisi hyvä auttaa maata puolustautumisessa edes (mittavalla) materiaalisella avulla. Ja perusteellisilla vaikuttavilla lisäpakotteilla Putinin Venäjää vastaan. Ilmeisesti joitain päätöksiä tämän asian suhteen on jo tehty.

Aggressiiviset diktaattorit tulee pysäyttää.

Täytyy muuten antaa lopuksi eräille länsivalloillekin satikutia. Budapestin sopimuksessa vuonna 1994 Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat olivat taanneet Ukrainan itsenäisyyden ja rajat. Ukraina luovutti sopimuksen myötä ydinaseensa Venäjälle. Kun Venäjä oli aloittanut aggressionsa Ukrainaa vastaan vuonna 2014, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat eivät lähettäneet sotilaita sopimuksen rikkojaa vastaan. Tämä ei ollut kovin hienoa, ja ne rikkoivat täten itsekin osaltaan sopimusta vastaan.