Uudet virkanimikkeet epäsukupuolitetuissa viroissa

On näköjään olemassa Wikipediassa artikkelikin aiheesta sukupuolittuneisuus suomen kielessä. Siinä käsitellään myös ammattinimikkeiden historiallisista syistä johtuneesta sukupuolittuneisuudesta.

Tässä olisi esimerkkinä useita tunnettuja wanhoja ammattinimikkeitä:

virkamies
palomies
talonmies
lakimies
esimies
ulosottomies
perämies

Periaatteessa nimikkeissä sana "mies" voitaisiin korvata sanalla "henkilö", mutta sanasta tulisi silloin varmaan useimpien suomalaisten mielestä liian pitkä ja jäykkä. Jälkimmäisessä sanassa on kuitenkin kolme kirjainta enemmän kuin edellisessä. Vai miltä nämä teidän mielestänne näyttävät?:

virkahenkilö
palohenkilö
talonhenkilö
lakihenkilö
esihenkilö
ulosottohenkilö
perähenkilö

Minusta esihenkilö on näistä ainoa, joka voisi kelvata jatkuvaan käyttoon johtuen siitä, että yhdyssanan ensimmäinen osa "esi"-, joka sisältää vain kolme kirjainta, tekee sanasta riittävän lyhyen.

Muita nimikkeitä varten ehdottaisin sellaista, että sana "henkilö" lyhennettäisiin ja rankasti muotoon "lö". Sanaa ei pitäisi käyttää omana erillisenä sananaan koskaan, vaan sitä käytettäisiin ainoastaan tällaisten ammattinimikkeiden jälkimmäisenä osana. Saataisiin kätevästi tällaiset ammattinimikkeet:

virkalö
palolö
talonlö
lakilö
esilö / esihenkilö
ulosottolö
perälö

Anglish: ulkopuolisen aineksen poistaminen englannin kielestä

Erään uutisartikkelin mukaan englannin kielen vahvistuminen hermostuttaa monia suomalaisia.

Niin mielestäni pitääkin olla. Mitä hyötyä on liberaalista kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatteesta, jos meidän kaikkien kohtalon tulee joka tapauksessa olla englannin puhuminen. Ja maailman kansat ovat sitten yhdessä samaa harmaata puuroa.

Nyt ei sitten ollakaan suvaitsemassa erilaista kulttuuria!!

Olin noin 20 vuotta sitten ollut erään yrityksen järjestämässä ICT-alan (engl. ICT = information and communication technology = tieto- ja viestintäteknologia tai tieto- ja viestintätekniikka, eli TVT) työvoimakoulutuksessa. Koulutukseen kuului myös ICT-englannin opiskelu. Opettajani, joka oli muistaakseni australialainen, sanoi silloin hyvin, että hänen mielestään hänen äidinkielensä englanti tulisi pistää poikki ja pinoon ja rakentaa alusta alkaen uudelleen.

Englannin kielessä on muuten sanastoa niin anglosaksista, muinaisnorjasta (kieli jota viikingit puhuivat), normanniranskasta, "tavallisesta" ranskasta kuin latinasta. Ja se, miten kukin sana lausutaan kielessä, riippuu yleensä siitä, mistä kielestä sana on peräisin. Englannin kielessä kirjoittamisen ja ääntämisen välinen suhde on mielestäni paljon sekopäisempi kuin ranskassa, josta jotkut sanovat, että sen ääntäminen on vaikea oppia.

Jos englannin kieli todellakin joskus pistettäisiin poikki ja pinoon ja sen jälkeen rakennettaisiin uudelleen alusta alkaen, niin suhtautuisin sen jälkeen jo myötämielisemmin siihen.

Itse asiassa asialle ollaan jo tekemässä jotakin. Tai edes jotain...

On nimittäin olemassa joukko ihmisiä, jotka haluavat poistaa englannin kielestä melko lailla kaikki muut kuin germaanista alkuperää olevat sanat. Projekti kutsuu päämääräänsä anglishin kieleksi.

Siis normanniranskasta, ranskasta ja latinasta peräisin olevat sanat projekti olisi poistamassa englannin kielestä.

Uudella ajalla, kun on tarvittu uusia sanoja englannin kieleen, niitä on yleensä muodostettu latinan pohjalta. Tämä tulisi siis myös loppumaan, jos porukka saisi tahtonsa läpi.

En pidätä hengitystäni odotellessani projektin menestymistä, mutta en silti voi olla toivomatta porukalle onnea ja kestomieltä!

Tässä olisi joitakin esimerkkejä siitä, millaisia anglishin sanat olisivat nykyenglantiin verrattuna:

ability  ->  skill
native  ->  inborn
brilliant  ->  bright
decide  ->  choose
computer -> reckoner
famous -> nameknown
dictionary -> wordbook
vocabulary -> wordstock
ubiquitous -> everywhere
fascinating -> bewitching

Nämä esimerkit olen ottanut projektin Anglish-sivustolta.

Täältä löytyisi hiukan pitempi sanaparien lista.

Tässä olisi sama tekstinpätkä niin normienglannin kuin anglishin kielellä:

normienglannin kielellä: We the People of the United States, in Order to form a more perfect Union, establish Justice, insure domestic Tranquility, provide for the common defense, promote the general Welfare, and secure the Blessings of Liberty to ourselves and our Posterity, do ordain and establish this Constitution for the United States of America.

anglishin kielellä: We the Folk of the Foroned Riches, to make a more flawless oneship, build rightness, bring frith and stillness to our land, shield one another, uphold the overall welfare, and hold fast the Blessings of Freedom to ourselves and our offspring, do foresay and lay down this lawbook for the foroned riches of Americksland.

Poppoo kun vielä saisi kielestään tehtyä sellaisen, että sen kirjoittaminen ja ääntäminen vastaisivat nykyenglantia selvästi paremmin toisiaan, niin kaikki olisi hyvin, jos projekti joskus kaukaisessa tulevaisuudessa saadaan hyödylliseen päätökseensä. Kannattaisin itse asiassa pitemmälle vietyä foneettisuutta myös.

Uudenlaista englantia olisi tavallisen ihmisen myös paljon helpompi oppia, luulen. Myös ne, joiden äidinkieli on englanti, hyötyisivät, sillä heidän olisi nykyistä helpompi oppia kirjoittamaan äidinkieltään.

"Monikulttuurinen itsenäisyyspäivätapahtuma"

Kuukausi sitten yksi hyvä kaverini kertoi osallistuneensa "monikulttuuriseen itsenäisyyspäivätapahtumaan" jossakin paikassa.

Voin hyvin kuvitella sitä ihmisten keskinäistä tappelua ja kitaroiden viskomista toisen päähän.

PS. Monikulttuurisuuden vastakohta ei ole monokulttuurisuus vaan se, että yhteiskunnassa vallitsevat yhteiset minimisäännöt, joiden mukaan kaikki tai melkein kaikki elävät.

Ihmisten kaksileukaisuus

Leuattomat selkärankaiset, joita voidaan nimittää myös leuattomiksi kaloiksi, ilmestyivät maailmaan noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Ne kukoistivat aikansa.

Leuattomuudella siis tarkoitetaan tässä sitä, että otuksilta puuttui alaleuka ja mahdollisesti myös yläleuka. Tästä syystä ne eivät kyenneet sulkemaan suutaan taikka jauhamaan ruokaa leukojen välissä. Vähintäänkin tähän ryhmään kuuluneilta selkärankaisilta on puuttunut kita.

Leuattomilla selkärankaisilla meni lujaa, sillä ilman alaleukaakin pärjäsi.

Noin 400 miljoonaa vuotta sitten meret valtasi kuitenkin uusi eläinryhmä: leualliset selkärankaiset. Ilmaisu tarkoittaa sitä, että niillä oli kaksi leukaa: ylä- ja alaleuka.

Eli kyseessä ovat oikeastaan kaksileukaiset eläimet.

Kaksileukaiset selkärankaiset eläimet saivat suhteellisen lyhyessä ajassa valloitettua lukemattomat elinpiirit ja ekosysteemit yksileukaisilta, koska kahdella leualla saa tehtyä niin paljon paremmin kaikkea kuin olemattomalla tai vain yhdellä leualla. Kuten englanniksi sanotaan: survival of the fittest. Satojen miljoonien vuosien takaiseen lajirunsauteen verrattuna vähäleukaisia selkärankaisia eläimiä elää vain joitakin harvoja lajeja nykymaailmassa.

Ympyräsuisiksi (Cyclostomata) nimitetään nykyään selkärankaisten ryhmää, joka sisältää kaikki elävät leuattomat kalat eli nahkiaiset ja viiksiympyräsuiset.

Olen itse henkilökohtaisesti kiitollinen siitä, että minulla on myös alaleuka. Syöminen ja puhuminen helpottuvat sen ansiosta huomattavasti.

Kun puhutaan siitä, että joillakin ihmisillä on kaksoisleuka, niin eivätkö likipitäen kaikki ihmiset ole sellaisia, kun meillä on sekä ylä- että alaleuka?

Jos ihmisellä on kaksi leukaa jo ennestään, niin kolmannen leuan perusteella häntä pitäisi nimittää kolmois- tai kolmeleukaiseksi.

Helsingissä on uskomatonta kyllä tuomiokirkko

Maamme Suomen pääkaupungissa Helsingissä sijaitsee tuomiokirkko.

Nimitys johtuu siitä, että alun perin oli käännetty väärin ruotsin kielen ilmaisu "domkyrka", joka tarkoittaa piispan kotikirkkoa. Yhdyssanan ensimmäinen osa "dom" tulee latinan sanasta domus, joka tarkoittaa kotia tai taloa.

Lisäksi Suomessa on muitakin "tuomiokirkkoja".

Suomi on todellakin tuomion temppeleiden maa... Terveiset Indiana Jonesille!

...Eräissä muissa länsimaisissa kielissä "tuomiokirkkoa" voidaan nimittää katedraaliksi.

PS. Helsingin tuomiokirkolla on toinenkin nimi. Se on Suurkirkko.

Törmäsin latinulo-nimiseen kieleen ja ihastuin

Yhtenä kauniina päivänä olin World Wide Webissä selaillut suuria kansainvälisiksi apukieliksi kehitettyjen kielten arkistoja, jos saa sanoa näin runollisesti.

Kansainvälisissä apukielissä on siis kyse siitä ajatuksesta, että tulisi olla olemassa kieli, jota erikieliset ihmiset voisivat käyttää keskenään kansainvälisen yhteydenpidon kielenä ja joka ei olisi kenenkään ainakaan ainoa äidinkieli. Jälkimmäinen vaatimus tulee siitä, että ajatellaan ihmisten olevan tasa-arvoisia. Yleensä pidetään selviönä, että tällaisen kielen tulisi olla myös helppo oppia.

Selaillessani törmäsin Paul O. Bartlettin vuonna 2018 nettisivuillaan julkaisemaan kieleen nimeltä latinvlo. Nimi lausutaan "latinulo". Tämän sivun perusteella Bartlett oli aloittanut työnsä kielen kehittäjänä jo vuonna 2001.

Latinvlo perustuu pitkälle Stephen Chase Houghtonin kehittämään ja vuonna 1907 julkaisemaan kieleen nimeltä The Master Language.

Sen oli ollut tarkoitus olla ikään kuin helpompi versio latinasta.

Bartlett puolestaan on muokannut kielensä hieman edeltäjäänsä enemmän latinaa muistuttavaksi, mutta ei silti vaikeammaksi. Hän on myös järkeistänyt kieltä.

Kielen nimessä latinvlo on latinan -ul-pääte, joka merkitsee samaa kuin suomen kielen pääte -nen. Eli kyseessä on pääte, joka pienentää tai tekee pääsanasta diminutiivisen. Eli latinvlo merkitsee suomeksi yksinkertaisesti "pikkulatina".

Kielen sanat ovat erittäin pitkälle peräisin latinasta. Ja joskus harvemmin tietenkin myös latinisoidusta kreikasta.

Latinvlon äännemaailma on melko lailla sama kuin klassisessa latinassa, eli puhumme nyt siitä latinasta, jota Caesar ja Cicero puhuivat. Minua tämä miellyttää suuresti.

Kieltä kirjoitetaan varsin pitkälle foneettisesti, eli yksi kirjain vastaa yleensä yhtä äännettä.

Latinvlo myöskin säilyttää latinan diftongit, jotka ovat melko lailla latinan romaanisiksi sanotuista tytärkielistä sekä englannista hävinneet:

foederationo

Muuten kieli jossain määrin pitkälle kuitenkin noudattaa englannin kielen kielioppia.

Poissa ovat latinan viisi sijamuotoa ja kolme substantiivien sukua. Substantiivien sukuja on itse asiassa muutenkin vältelty ottamasta mukaan, kun on kehitetty kansainvälisiä apukieliä. Sijamuotoja on latinvlossa muuten kaksi, jotka ovat nominatiivi ja genetiivi.

Sanajärjestys on latinvlossa pitkälti sama kuin englannin kielessä.

Minua miellyttää latinvlossa se, että C lausutaan aina samalla lailla kuin K. Romaanisissa kielissä ja englannissa sen sijaan, jos se on ennen kirjainta I, E tai Y, se lausutaan muuna kuin K-äänteenä.

Minua miellyttää kielessä myöskin se, että siinä äänteet V ja U merkitään samalla kirjaimella, eli V:llä, ja äänteet J ja I samalla kirjaimella eli I:llä. Kovin on latinamaista.

Minua miellyttää erittäin suuresti latinvlossa se, että kielessä ei ole määräistä eikä epämääräistä artikkelia. Se on niin kiva!

Minua miellyttää kielessä se, että kielestä on poistettu kaksoiskonsonantit. Tämä helpottaa sanojen oikeinkirjoituksen muistamista, ja toiseksi monille Maapallon ihmisille tuottaa vaikeuksia lausua kaksoiskonsonantteja. Kuten esim. kiinalaisille ja englanninkielisille ihmisille.

Minua miellyttää latinvlossa myöskin se, että kielessä latinan oikeinkirjoitusta on yksinkertaistettu erityisesti tiettyjen kreikkalaisperäisten sanojen kohdalla, koska latinassa näiden sanojen kirjoitusasu ei täsmälleen vastaa ääntämistä:

CH korvautuu C:llä, PH korvautuu F:llä ja Y I:llä. Esimerkiksi:

echo -> eco

philosophia -> filosofio

thronus -> trono

typus -> tipo

Minua miellyttää latinvlossa myöskin se, että kieli sisältää vastoin lähdekielen sovinistista luonnetta sukupuolineutraalin hän-pronominin. Nykyaika on aina nykyaikaa.

Latinvlo kirjoitetaan käyttäen joko suuria tai pieniä kirjaimia. Niitä ei siis käytetä samassa tekstissä. Tätä Bartlett perustelee historiallisilla seikoilla.

Erityisen erikoinen piirre kielessä on kuitenkin se, että se jättää käyttämättä huuto- ja kysymysmerkinkin, jotka ilmaistaan latinvlossa muulla tavoin.

...Kuten tästä suppeasta esityksestä voi lukea, niin olin aloittanut vuoden 2007 alussa sittemmin jättimäiseksi paisuneen projektin, jossa minun oli määrä löytää itselleni sopiva kansainvälinen apukieli.

Alun perin tarkoitukseni oli ollut nimenomaan itse kehittää latinaan perustuva sellainen. Mutta valmista ei silloin tullut. Puhtia ei minulla riittänyt, eikä luultavasti asiantuntemustakaan.

Projektini työnimi oli ollut uusi latina.

Muutin sitten projektin suuntaa.

Mainitsen tässä sen, että olin jo aikoinani miettinyt sellaista, että latinapohjaisen kansainvälisen apukielen verbit voisi perustaa latinan verbien supiinimuotoon.

Esim. curare (mm. "pitää huolta, välittää") -verbistä saataisiin muoto curat-. Ja agere ("toimia, tehdä") -verbistä saataisiin täten muoto act-.

Myöhemmin tulin huomaamaan, että tanskalaisen kielitieteilijän Otto Jespersenin (1860-1943) vuonna 1928 julkaisemassa keinokielessä novialissa oli tämä ominaisuus, mitä tulee latina- ja romaanispohjaisiin kielen verbeihin. Kielessä on toki germaanispohjaisiakin verbejä, joihin tätä ei voida soveltaa.

Ja kuten hyvin tiedetään, niin englannin kielen sanastosta huomattava osa pohjautuu latinan sanastoon, vaikka englanti on periaatteessa germaaninen kieli.

Tavallisesti latinaan pohjautuvien englannin verbien perusmuoto pohjautuu juuri tähän latinan verbien supiinimuotoon. Esim. accelerate, ventilate, act.

Latinvlossakin on täsmälleen sama ominaisuus.

Lukuunottamatta latinvlon apuverbejä, kielen verbien perusmuoto on latinan verbien supiinimuoto ynnä -a-pääte:

amata, rakastaa; recta, hallita; capta, ottaa; scripta, kirjoittaa; posita, laittaa, panna, asettaa; incepta, aloittaa

Kun -a-päätteen korvaa -e:llä, saadaan menneen ajan sekä partisiipin perfektin pääte:

monite, neuvoi, neuvottu; vise, näki, nähnyt

Kun -a-päätteen korvaa -i:llä, saadaan partisiipin preesens:

avditi, kuuleva; inventi, keksivä.

Paul O. Bartlettin latinvulo-sivu on ikävä kyllä melko hahmotelmanomainen, joten sen perusteella on joskus vaikea keksiä, millaisia muotoja voi mistäkin sanasta tai ilmaisusta käyttää. Ehkä tyyli on vapaa.

Ja koska Bartlettin mielestä hänen kielensä sanasto löytyy melko lailla latinan sanakirjoista, niin siksi hän ei ole katsonut tarpeelliseksi myöskään tehdä minkäänlaista perussanastoa latinvlolle.

Minulla on kirjahyllyssäni sekä "tavallinen" latinan sanakirja että nykylatinan sanakirja. Voisi silti tuottaa vaikeuksia löytää oikeat sanat, jos tätä kieltä ryhtyisin harjoittamaan. Onneksi WWW on kuitenkin täynnä käännöspalveluita ja sanalistoja. Sanojen tuottaminen kielelle on siis vaikeaa, joskaan ei täysin mahdotonta.

Kirjoitukseni loppuun liitän pätkän Gaius Julius Caesarin propagandistisesta muistelmateoksesta Commentarii de Bello Gallico ("Kertomus Gallian sodasta") latinvloksi käännettynä (kyseessä ei ole minun oma käännökseni):

omni gallia es divise in tre partos' vno de qve belges incolita' vn ali aqvitanes' trei ilis qvi es apelate in isesesi lingvio celtes' in mesi galli/  omni istis difera inter iseses in lingvios' institvtos' et legos/  flvmino nominv garvmna divisa galles ab aqvitanes' matrona et seqvana ab belges/  de omni istis belges es fortivs propterea qvod ises es longivs ab cvlto et hvmanito de ili provincio' et mercatores sepevis comeata ad ises et importata qvis pertenta a animo efeminatai' et propivs esi germani qvi incolita trans rhenvs cvm qvi los es contenta belo gesti/  pro qve cavso helveties qvoqve precesa reliqvos de galli in virtvto nam ises contenta cvm germani in fere prelios qvotidiani avt prohibiti ises ab losi finos avt loses belo gesti svr ises/  vno parto de istis qve es dicte galles obtenta' capta initio ab flvmino rhodanvs/  id es contente (intra) flvmino garvmna' oceano' (et) finos de belges/  id atacta etiam ab seqvanes et helveties svr flvmino rhenvs/  id vergita ad septentrionos/  belges orta ab finos extremi de gallia' pertenta a parto inferiori de flvmino rhenvs' spectati a septentrionos et orti solo/  aqvitania pertenta ab flvmino garvmna a pyrenaeos montos et ili parto de oceano qve es ad hispanes/  id spectata inter ocaso de solo et septentrionos/

apvd helveties orgetorix ese longv nobilivs et divitivs/  is qvando m messala et m piso ese consvlos indvcte par cvpidito de regno' facte conivratio per nobilito et persvase civitato exita ab finos cvm omni isesi copios/  'declarati id' esa perfacili qvoniam ises prestate omni in virtvto' potita imperio de toto de gallia/  ad isti is facilior persvase ises qvod helveties es contente vndiqve par natvro de loco/  svr vno parto par flvmino rhenvs' litisimi et altisimi' qve divisa agro de helveties ab germanes/  svr ali parto monto altisimi ivra qve es inter seqvanes et helveties' svr trei parto laco lemannvs et flvmino rhodanvs' qve divisa mesi provincio ab helveties/  ab istis reos fiere et los qvie vaga parvior latv et qvie parvior facilv infera belo svr finitimos/

Ja tämän jälkeen liitän tähän saman asian vielä alkukielellä eli klassiseksi latinaksi:

Gallia est omnis divisa in partes tres; quarum unam incolunt Belgae, aliam Aquitani, tertiam qui ipsorum lingua Celtae, nostra Galli appellantur. Hi omnes lingua, institutis, legibus inter se differunt. Gallos ab Aquitanis Garumna flumen, a Belgis Matrona et Sequana dividit. Horum omnium fortissimi sunt Belgae, propterea quod a cultu atque humanitate provinciae longissime absunt, minimeque ad eos mercatores saepe commeant, atque ea quae ad effeminandos animos pertinent important; proximique sunt Germanis, qui trans Rhenum incolunt, quibiscum continenter bellum gerunt. Qua de causa Helvetii quoque reliquos Gallos virtute praecedunt, quod fere quotidianis proeliis cum Germanis contendunt, cum aut suis finibus eos prohibent, aut ipse in eorum finibus bellum gerunt. Eorum una pars, quam Gallos obtinere dictum est, initium capit a flumine Rhodano; continentur Garumna flumine, Oceano, finibus Belgarum; attingit etiam ab Sequanis et Helvetiis flumen Rhenum; vergit ad septentriones. Belgae ab extremis Galliae finibur oriuntur, pertinent ad inferiorem partem fluminis Rheni, spectant in septentrionem et orientem solem. Aquitania a Garumna flumine ad Pyrenaeos montes et eam partem Oceani quae est ad Hispaniam pertinet, spectat inter occasum solis et septentriones.

Apud Helvetios longe nobilissimus fuit et ditissimus Orgetorix. Is, M. Messala et M. Pisone consulibus, regni cupiditate inductus, conjurationem nobilitatis fecit, et civitati persuasit ut de finibus suis cum omnibus copiis exirent; parfacile esse, cum virtute omnibus praestarent, totius Galliae imperio potiri. Id hoc facilius eis persuasit, quod undique loci natura Helvetii continentur; una ex parte flumine Rheno latissimo atque altissimo, qui agrum Helvetium a Germanis dividit; altera ex parte monte Jura altissimo, qui est inter Sequanos et Helvetios; tertia lacu Lemanno et flumine Rhodano, qui provinciam nostram ab Helvetiis dividit. His rebus fiebat, ut et minus late vagarentur, et minus facile finitimis bellum inferre possent.

...

PS. 13.3.2026:

Sain kuluvan vuoden alussa ikään kuin valmiiksi pitkäaikaisen kieliprojektini. Ainakin siinä mielessä, että voin sanoa nyt kannattavani pitkälle itse kehittämääni jossain määrin latinaan perustuvaa kieltä pseudolatinaa kansainväliseksi apukieleksi. Kuulostaa melko suureelliselta.

Paraikaa ovat tekeillä vielä suppea esimerkkisanasto kielelle sekä minimaalinen pseudolatinan kielellä kirjoitettu kielioppi, joka sisältää mahdollisimman vähän lässytystä.

Niin, ja sitten on vielä uusi samalla kielellä – mutta yleensä varsin hitaasti – kirjoittamani blogi libre fasces.

Blogin nimi on itse keksimäni sanaleikki. Oli ihan sisäinen pakko nimetä se siten. No hyvä on, minä kerron sitten. Kaupallisen ja ruman sosiaalisen median yhteisöpalvelun Facebookin nimi ja muinaisroomalainen toimeenpanovallan tunnus fasces, joka sana tarkoittaa vitsakimppua, liittyvät molemmat siihen.

Tylsää, mutta sain aikaiseksi 10.000 sanan sanaston

Viime vuoden 2023 marraskuussa tuli viisi vuotta täyteen siitä, kun olin alkanut tehdä nettisivuilleni Lingua Franca Novan sanastoa. Annoin sille myöhemmin nimeksi Lingua Franca Novan kohtuullisen kokoinen sanasto.

Lingua Franca Nova – tuttavallisemmin elefen – on yhdysvaltalaisen psykologian professorin C. George Boereen kansainväliseksi apukieleksi kehittämä kieli, jonka hän julkaisi internetissä vuonna 1998.

Kansainväliseksi apukieleksi kehitetyissä kielissä kyse on siitä, että ajatellaan, että tulisi olla kansainvälistä yhteydenpitoa ja viestintää varten etnisesti puolueeton kieli, joka ei olisi kenenkään ainakaan ainoa äidinkieli. Kielen helppoa opittavuutta pidetään myös yleensä arvossa apukielten harrastajien parissa. Volapük kuulemma ei kuitenkaan ollut kauhean helppo. Siksi esperanton ilmestyttyä vuonna 1887 lukemattomat volapükistit vaihtoivat esperantoon. Tosin esperantostakin on sanottu, että se on vain näennäisesti helppo kieli.

Tähän aikaan mennessä esperanto on harrastajamäärältään ollut kuitenkin luultavasti käytetyin kaikista kansainvälisiksi apukieliksi kehitetyistä kielistä. Mutta esperantoa on harrastettu kohta jo 150 vuoden ajan, joten sillä on ollut aikaa muodostaa kannattajayhteisöä.

Sanon nyt jotain ajankohtaista esperantoksi:

Nun estas paska soleno.

LFN:n kielioppi on erittäin yksinkertainen sekä (lähes) täysin säännöllinen ja on hyvin samantapainen kuin romaanisissa | kreolikielissä. Kielen sanasto perustuu ennen kaikkea ranskaan, italiaan, portugaliin, espanjaan ja katalaaniin. Kieltä kirjoitetaan täysin äänteenmukaisesti.

LFN on mielestäni melko helppo oppia, mutta se, että kielessä on vain yksi menneen ajan aikamuoto, sekä se, että se ei myöskään sisällä adverbien päätettä, voi hidastaa aluksi kielen käytön oppimista joillakin. Kielen liika yksinkertaisuus voi joskus iskeä takaisin.

Lingua Franca Novan käyttäjäyhteisö on ehtinyt muodostua jo tähän päivään mennessä kohtuullisen virkeäksi, olen ollut huomaavinani. Elefeninkielisessä Vicipediassakin on tällä hetkellä jo (ainakin) 4249 artikkelia.

Olen syvästi kiintynyt Lingua Franca Novaan, vaikka en edes usko sen olevan juuri se kieli, jota oikeasti kannatan kansainväliseksi apukieleksi. Jokaisella pitää kuitenkin olla jokin harrastus. Joku voisi nyt sanoa, että ihan kuin en oikein pitäisi arvossa sitä, kuinka supermassiivisessa määrin olen nähnyt vaivaa kielen parissa.

LFN-projektini on osa pitkäaikaista hullu kielimies -projektiani.

24. tammikuuta tänä Jeesuksen vuonna 2024 sain 10.000 sanan kokonaismäärän sanastossani vihdoinkin täyteen!

Pidin asian kunniaksi maaliskuun viidentenä päivänä yhdistyksessäni pienimuotoiset juhlat asian kunniaksi.

Olen pitänyt nyt jo vuosia myös blogia Progresiste con grasia, joka sisältää lähinnä suomesta elefeninkielelle kääntämiäni tekstejä tästä blogistani Oi kurjulaiset kultamunat. Blogin oikeinkirjoitus on usein enemmän tai vähemmän horjuvaa. Sen nimi tulee siitä, että kuvittelen olevani jollakin lailla edistyksellinen, sekä siitä, että ajattelen armon ja armollisuuden olevan edistyksellisyydelle hyvä lisä matkaan.

Bon pascua!

...

(Yli vuosi sitten olin joutunut tekemään 1990-luvun loppupuolelta saakka samassa osoitteessa sijainneet nettisivuni uusiksi, kun Elisa lopetti tekniikaltaan vanhentuneen kotisivupalvelunsa, joka ei ilmeisesti myöskään enää viimeisinä aikoinaan ollut tuottanut sille mitään lisäarvoa. En kauheasti suuttunut asiasta, koska ymmärsin. Päädyin silloin valitsemaan uudeksi alustaksi sivustolleni ilmaisen Google Sites -palvelun, josta minulla oli ollut lievästi aikaisempaa kokemusta. Kyllä siinä oli hirveä nysvääminen, mutta lopulta sain kuitenkin sivustoni tehdyksi uusiksi loppuun. Vain joitakin harvoja vanhan sivustoni sivuja jätin muuntamatta uuteen sivustooni. Sanastoni sisällön muuntaminen uudelle sivualustalle muuten vaati melko paljon inhottavaa mikronysväämistä.)

Sosialismi = sosiaalisuus?

Minun tulkintani mukaan woke- ja cancel-kulttuurit sekä ajatus kulttuurisesta omimisesta eivät kuulu liberalismiin, koska liberalismi on vapauden ideologia. Rapakon takana Yhdysvalloissa voidaan kuitenkin nimittää myös ei-liberaaleja aatemaailmoita liberaaleiksi, koska maassa on 1930-luvulta alkaen väärennetty liberalismin ideologiaa. Tämä on sotkenut keskustelua myös Amerikan mantereen ulkopuolella, koska Yhdysvalloista ennen pitkää leviää moni niin hyvä kuin pahakin asia eteenpäin.

Liberalismi on ollut perinteisesti ja se voi olla nykyäänkin erittäin porvarillinen ideologia. Maltillisessa muodossaan puhutaan nk. sosiaalisesta liberalismista.

Voi toki puhua myös suhteellisen liberaalista sosialidemokraattisesta aatteesta, jos vasemman puolen aatteista voi tällä lailla puhua.

Itse kannatan ainakin varsin suurta osaa liberalismin aatesisällöistä. Lisäksi minussa elelee myös jonkinlainen kunnioitus marxilaisen ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen perintöä kohtaan. Tai ainakin sitä, mitä nimitetään bernsteinilaisuudeksi.

Liberalismi on siis parhaimmillaan sosiaalinen ideologia.

Sellaiseen jotenkin liittyen, Yhdysvalloissa on tavattu nimittää sosialismiksi pohjoismaista, laajassa mielessä sosialidemokraattista hyvinvointivaltiota. Olen aikaisemmin vastustanut tällaista nimittelyä. Sittemmin olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että sosialismissa on kyse vain pitkälle viedystä yhteiskunnallisesta sosiaalisuudesta.

Eli mitä enemmän sosiaalinen, niin sitä enemmän sosialistinen, ja kääntäen.

Tässä täytyy muistaa, että kommunistiset diktatuurit ovat olleet ja ovat edelleen toisaalta varsin epäsosiaalisia maiden muodollisesta sosialismista riippumatta, koska niissä on työläisiltä viety näiden poliittiset oikeudet aina sananvapautta myöten.

Pohjoismaisessa yhteiskuntajärjestelmässä on siis tämän tulkinnan mukaan kyse sosiaalisuudesta ja samassa määrin sosialismista. Mutta koska tässä järjestelmässä kuitenkin varsin pitkälle säilytetään yksityiset yritykset, niin sosialismia eli sosiaalisuutta ei ole näissä maissa viety hirvittävän pitkälle.

Pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on siis tämän tulkinnan mukaan osittain sosialistinen eli sosiaalinen ja osittain ei-sosialistinen eli ei-sosiaalinen.

Voidaan toki kysyä, että millainen olisi maa, joka olisi täysin sosiaalinen eli sosialistinen ja jossa ihmisillä olisi myös kaikki poliittiset oikeudet. Tällaiset maat ovat olleet harvinaisuuksia viimeksi kuluneiden 150 vuoden aikana.

Glosan kieli, uppo-outo ylistysfanfaari klassisille kielille

Vasta olin kuluvan Jeesuksen vuoden 2023 tammikuussa saanut tutustuttua maailman pienimpään kieleen toki ponaan, kun elämän virta vei minut eteenpäin. Törmäsin hassuhkoon kieleen nimeltä glosa. Olin varmaan joskus aikaisemminkin törmännyt siihen, mutta silloin en ollut kiinnittänyt siihen isompaa huomiota.

Glosa on Ronald Clarkin ja Wendy Ashbyn vuosina 1972–1992 suunnittelema kansainvälisenä apukielenä käytettäväksi tarkoitettu keinotekoinen kieli. Kieli perustuu pitkälti Lancelot Hogbenin (1895-1975) kehittämään interglossaan. Clark oli suunnitellut Hogbenin kanssa parannuksia tämän kieleen. Projektiin liittyi hieman ennen alkuperäisen kehittäjän kuolemaa vielä Ashby vuonna 1973.

Kielen nimi tulee kieltä – puhuttua tai suussa olevaa – tarkoittavasta kreikan kielen sanasta glossa.

Glosaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Sen aakkoset eivät sisällä tarkkeita. Glosa on isoloiva kieli, eli sen sanoilla ei ole taivutusmuotoja, ja sama sana voi toimia verbinä, substantiivina, adjektiivina tai prepositiona. Rakenteensa puolesta voi glosan sanoa muistuttavan esim. malaijia tai kiinaa. Tosin toonikieli glosa ei ole kiinan tapaan, ja tämä on minusta varsin kivaa.

Glosan sanasto on peräisin latinan ja kreikan kielten sanajuurista. Perusglosassa on tuhat sanaa, mutta 6.000 sanan laajennettu sanasto on kehitetty vaativampia erikoisaloja varten. Kielessä on ainakin minun kannaltani hämmästyttävän paljon ainesta kreikan kielestä.

Se, että kielestä tehtiin rakenteellisesti erittäin yksinkertainen, on kyllä myös ymmärrettävää siltä kantilta, että latinan ja kreikan kielioppeja yhdistämällä ei synny mitään tyylikästä. Kieliopin tekeminen mahdollisimman yksinkertaiseksi on tavallaan puolueetonta kahta lähdekieltä kohtaan. Ei valita puolia.

Silloin, kun asiayhteydestä ei sanan kieliopillinen tehtävä muuten selviä, se ilmaistaan glosassa erityisillä sanoilla, tai sitten asia päätellään sanajärjestyksestä.

Mistä itse henkilökohtaisesti pidän glosassa:

Enimmäkseen pidän sen äännemaailmasta. Pidän erityisesti siitä, että J-kirjain lausutaan samalla lailla kuin suomessa.

Pidän siitä, että glosassa käytetään K-kirjainta.

Pidän siitä, että glosassa pääsanan määritteet sijaitsevat ennen pääsanaansa.

Pidän siitä, että kielessä on normaaleja yhdyssanoja.

Pidän siitä, että glosan sanat perustuvat latinan ja kreikan sanajuuriin.

Pidän vielä siitäkin, ettei kielessä ole määräistä eikä epämääräistä artikkelia.

Pidän sanojen taipumattomuudesta. Ennen en ollut pitänyt, mutta onnistuin ennen pitkää kouluttamaan itseni aivan uudenlaiseksi ihmiseksi tässä suhteessa. Tässä oli auttanut ensin Lingua Franca Nova ja myöhemmin toki pona.

Voin myös sanoa, että montaa ihmistä auttaa kielen opiskelussa se, ettei glosassa ole kaksoiskonsonantteja. Kielessä ei ole myöskään kaksoisvokaaleja. Tämä kaikki helpottaa sanojen muistamista, ellei ole klassisten kielten tuntija.

Pidän glosassa myös siitä, että siinä sana "lingua" merkitsee sekä suussa olevaa elintä että puhuttua tai kirjoitettua kieltä.

En glosassa pidä siitä, että siinä ei ole sukupuolineutraalia hän-pronominia. Olen ajatellut, että jos käyttäisin kieltä, niin voisin korvata sen käyttämällä sanaa "persona". Toki voisi myös käyttää sanan lyhyempää versiota "pe".

En pidä kielessä myöskään siitä, että latinasta peräisin olevissa sanoissa "C" lausutaan kuten italian sellaisissa sanoissa, joissa on "ci". Haluaisin, että äänne tällaisissa tapauksissa olisi K. Se sopisi yhteen toisen sanaston lähteistä eli klassisen latinan kanssa, sillä siinä C lausutaan aina kuten K, jos siis ajatellaan klassisen latinan olevan se latina, jota puhuttiin ennen 400-lukua jKr. Minulle latina merkitsee sitä kieltä, mitä Caesar ja Cicero olivat puhuneet. Glosan C-kirjaimen voi mielestäni lähes aina korvata K-kirjaimella.

Kielestä tekisi helpomman ymmärtää suoraan, jos hyvin lyhyet selittävät jälkiliitteet, kuten em. "pe", ilmaistaisiin aina pitkinä. Silloin käytettävän ilmaisun voisi pystymetsästä riipaistu ihminen ymmärtää helpommin suoraan.

Otetaan esimerkiksi sana judika-ra. Sanassa näkyvä jälkiliite -ra merkitsee asiaa, esinettä, objektia tai kohdetta. Pääte tulee sanasta ReAli. Kun tämän tietää, niin sana muuttuu ymmärrettävämmäksi. judika viittaa tuomitsemiseen, joten judika-ra tarkoittaa oikeutta.

Ja kun pe kerran tarkoittaa henkilöä tai olentoa, niin buro-pe tarkoittaa virkailijaa.

judika-reali ja buro-persona olisivat helpompia oppia, vaikka ne ovatkin pitempiä sanoja...

Glosassa on ehkä mielenkiintoista myös se, että myös sen lukujärjestelmä on varsin yksinkertainen:

Mo on glosassa yksi. Bi on kaksi. Deka on kymmenen. Mutta yllättäen 11 onkin glosassa mo-mo ja kaksitoista mo-bi.

Samaa linjaa jatketaan tämänkin jälkeen.

Nolla on glosassa ze(ro). Kaksikymmentä onkin sitten bi-ze eli "kaksi-nolla". 21 on bi-ze mo. Ja niin edelleen. 27 on bi-ze seti.

Onneksi glosassa on sentään erikseen sanat hekto (sata), kilo (tuhat) ja miliona (miljoona).

Glosaa kansainväliseksi apukieleksi kannattava kieliyhteisö vaikuttaa olevan melko lailla henkitoreissaan. Tarkastelemme asiaa esimerkkien kautta:

Englanninkielisessä Wikipediassa on tällä hetkellä noin 6.630.045 artikkelia.

Espanjankielisessä Wikipediassa taas on noin 1.846.168 artikkelia.

Ja suomenkielisessä Wikipediassa näköjään on tällä hetkellä noin 548.986 artikkelia.

Ja seuraavaksi lisätään soppaan jokunen keinokieli:

Esperantonkielisessä Wikipedian versiossa on noin 332.436 artikkelia.

Idonkielisessä versiossa on noin 36.628 artikkelia.

Novialinkielisessä versiossa on noin 4.197 artikkelia.

Mutta en ole ollenkaan onnistunut löytämään glosankielistä Wikipediaa. Tämä voi kertoa jo jotain.

Tein kuitenkin tuossa alumpana tätä vuotta pienen suomenkielisen kieliopin glosalle, koska kieli oli kerran kannaltani riittävän mielenkiintoinen.

Millä lailla raivaan itselleni lisää aikaa interwebin tekstisessä maailmassa

En aina saa keksittyä itselleni riittävästi mielekästä tekemistä. Silti seikkaillessani interwebin tekstisessä maailmassa, jossa joskus on kyllä kuvia tai jopa videonpätkiä, minun tekee mieleni keskittyä mieluummin kaikkeen mukavasti luettavaan ja näkyvään sisältöön.

Niinpä rajoitan sellaisten tekstien lukemista, joissa on mieltäni riivauttavia avainsanoja. Todennäköisesti joku toinenkin on kirjoittanut samasta aiheesta jonnekin paremmassa tekstimuodossa, ja saatan törmätä siihen myöhemmin. Joka tapauksessa aika on rahaa ja lihapukuni on temppeli, johon ei tekstillinen saastaisuus kuulu.

Usein siis vältän sellaisten tekstien lukemista, joista löytyy seuraavia sanoja tai ominaisuuksia:

• tummaihoinen, mustaihoinen, valkoihoinen, rodullistettu. Mustaihoinen ja valkoihoinen kuulostavat molemmat sairauksilta. Itse asiassa sellainen sairaus kuin albinismi jopa on todistetusti olemassa. Mustassa Afrikassa noitatohtorit valmistavat usein albiinojen ruumiinosista taikakaluja. Taikakalujen aihiot raastetaan yleensä elävästä ihmisestä, tai näin olen siis asian ymmärtänyt. Nimitys tummaihoinen taas on liian yleinen ominaisuus kuvaamaan sopivalla tavalla montaakaan ihmistä annetussa asiayhteydessä. Voidaan toki sanoa, että samoalaisilla on tumma iho, mutta niin on useammalla miljardilla muullakin ihmisellä. Jos taas joku tuntemani ihminen viittaamalla "tummaihoisiin" tarkoittaa Saharan eteläpuolisen Afrikan negridistä väestöä, niin minä kysyn aina, että tarkoittaako hän eteläintialaisia. Näillä kun on pääsääntöisesti tumma iho. Termi rodullistettu taas on ilmeisesti keksitty tarkoittamaan kaikkia muita ihmisiä paitsi valkoisia. Minusta termi kuulostaa rasistiselta. Harvoin tuollaista sanaa muutenkaan tarvitaan yhtään mihinkään. Vai pitäisikö myös olla erillinen termi kaikille niille ihmisille, jotka eivät ole polynesialaisia? Jos ketään enää tässä vaiheessa kiinnostaa, niin minun mielestäni somalit kuuluvat tiukasti ottaen samoihin kaukasideihin kuin suomalaisetkin, vaikka he eivät ole valkoisia. Valkoinen tarkoittaa minun kirjoissani siis kaukasidisen suurrodun osajoukkoa.
• desimaalipisteen käyttäminen suomenkielisessä tekstissä. Jotkut eivät vain osaa. Ja eräät perustelevat desimaalipisteen käyttämistä suomenkielisessä tekstissä sillä, että englanti on tieteen kieli. Mutta miksi sitten nämä käyttävät desimaalipistettä suomenkielisessä tekstissä? Ja jos enkku on niin ihqu asia, niin miksei kirjoita koko tekstiään englannin kielellä?
  
• säännönmukaiset yhdyssanavirheet. Sanotaan se vielä uudestaan: yhdys sana virheet. Jos ihminen kirjoittaa suomeksi, niin pitäisi hänen myös kunnioittaa sitä kirjoittamalla kieltä oikein. Monella ihmisellä on lukihäiriö, ja silti näistä suuri osa on oppinut kirjoittamaan tekemättä kovinkaan usein yhdyssanavirheitä. Pitää vain nähdä vaivaa asian eteen. Erityisesti kansallismielisten suomalaisten luulisi panostavan hyvään suomen kielen hallintaan, mutta näyttää siltä kuin usein parhaimpia tässä jalossa lajissa olisivat Vihreiden tai Vasemmistoliiton kannattajat.
• kielen tai etnisyyden nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tämä on latinan kielen sääntö, ei suomen. Painukaa Roomaan, jos ei asia kiinnosta. Siltä suunnalta löydätte Vatikaanin. Tai etsikää lähin katakombi ja jääkää sinne.
• välimerkin jälkeen kirjoitetaan seuraava sana suoraan kiinni välimerkkiin. Tämä ei varsinaisesti ole suomen kielen raiskaamista, mutta se heikentää kirjoittamisen luettavuutta senkin vuoksi, että kun välimerkin kummallakin puolella on siinä kiinni sana, niin automaattisessa tekstinkäsittelyssä tällainen tekstinpätkä tulee aina samalle riville, koska ihmisen käyttämät sovellukset tapaavat rivittää tekstit niin. Lisäksi tapa antaa joillekin aiheen olettaa, että kirjoittaja on käynyt apukoulun.
  
• otsikon jokainen sana alkaa isolla alkukirjaimella. Tässä on yritetty matkia englannin kielen kirjoitussääntöjä otsikoille. Tosin englanninkielisissä otsikoissakaan ei kaikkia mahdollisia sanoja kirjoiteta isolla alkukirjaimella.
• yhdysviivan käyttämättä jättäminen silloin, kun sen pois jättäminen on kohtalokas virhe. Esimerkkejä: "Covid pandemia", "23 vuotias", "Victoria järvi" ja "Facebook ryhmä". Jos haluaa välttämättä olla käyttämättä yhdysviivaa, niin nämä neljä esimerkkiä kuuluisivat silloin vähän oikeammin kirjoitettuna näin: "Pandemia Covid", "vuotias 23", järvi Victoria" ja "ryhmä Facebook". Yhdysviiva mukaankirjoitettuna ilmaisu on vielä enemmän oikein, sillä suomen kielessä ei juurikaan tueta latinan kielen mukaista appositiorakennetta. Englannin kielessä vähän enemmän, mutta se on englanti. Näin, siis: "Covid-pandemia", "23-vuotias", "Victoria-järvi"  ja "Facebook-ryhmä". Tähän virheeseen törmään aina välillä jopa joidenkin luonnontiedenörttien kohdalla.
  
• suuraakkosilla kirjoitettu otsikko tai jopa koko teksti. Huutaminen ärsyttää minua, ja monia muitakin ihmisiä. Niin, on olemassa kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan interwebin ihmeellisessä maailmassa kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitetut sanat, lauseet ja virkkeet ovat huutamista. Se pitää vain tietää.
• islamofobia. Tätä ilmaisua käyttävät yleensä sellaiset ihmiset, joiden mielestä islamia, sen arvoja tai käytäntöjä, pyhää kirjaa Koraania taikka profeettaa tai Jumalaa ei saa altistaa kriittiselle arvioinnille. Voin kuitenkin antaa ilmaisun käyttäjälle anteeksi, jos hän yhtä tosissaan puhuu kristinuskoon kohdistuvasta fobiasta.
  
• glitter. Yleensä paras käännös tälle sanalle olisi kimalle. Jos tunnet itsesi kovakorvaiseksi, niin se vika voi parantua alkamalla opiskella gandaa, joka on mm. Ugandassa laajalti puhuttu bantukieli.
• ruskeat tytöt. Ikään kuin jonkinlainen rodullinen ylpeys olisi huipussaan niillä ihmisillä, jotka nimittävät itseään ruskeiksi tytöiksi. Tosin olen minäkin vastoin kaikkea järkeä ja logiikkaa ylpeä siitä, että olen valkoinen. Vaikka ei edes ole olemassa sellaista asiaa kuin valkoinen rotu, koska kyseessä on ainoastaan kaukasidien osajoukko! Toisaalta ei kyllä ruskeuskaan ole rotu.
  
• iso kuva. Painu jo helvettiin! Suomen kielessä sanotaan kyllä ihan selvästi kokonaiskuva. Tuollaista ilmaisua käyttäville voisi tehdä hyvää alkaa opiskelemaan gandan kieltä. Tai Tok-pisiniä, joka on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli ja on maassa jopa yksi virallisista kielistä. Tok-pisin on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen kieli, jonka syntyyn on usea ihmisten puhuma kieli vaikuttanut, eniten kuitenkin englanti. Kielen nimen ymmärtää englannin kieltä osaava, jos hän ymmärtää sanojen "talk" ja "pidgin" merkityksen. Mennään tässä jo hieman merta edemmälle kalaan, mutta tämän tekstini ilmestyessä olen jo hieman aikaa opiskellut itse toki pona -nimistä kieltä, jossa on perussanastoa vain noin 123 sanan verran. Veikkaan, että kieli on yksinkertaisin kaikista nykyään puhutuista kielistä. Kielessä ei myöskään ole aikamuotoja eikä monikkoa. Kielen onkin tarkoitus testata kielellistä minimalismia sekä Sapirin–Whorfin hypoteesia, jossa on kyse ajatuksesta, että henkilön puhuman kielen kieliopillisten ominaisuuksien ja kyseisen henkilön maailmankuvan ja käyttäytymisen välillä olisi järjestelmällinen yhteys. Opiskelen kieltä siis vain mielenkiinnon ja aivoverryttelyn vuoksi.
  

Sukupuolten tasa-arvosta ja samanarvoisuudesta

Viime Jeesuksen vuoden 2022 melko lopulla tuli ulos sellainen uutinen, että nainen vihdoin kelpaa kolaritestien törmäys­nuken malliksi. Uutinen on siksi hyvä, että naiset keskimäärin loukkaantuvat liikenneturmissa miehiä herkemmin. Hehän ovat keskimäärin rakenteeltaan miehiä hentorakenteisempia ja lyhyempiä.

Jos puhutaan sukupuolten tasa-arvosta, niin mielestäni on mahtavaa, että suomen kielessä on kaksi sanaa eli samanarvoisuus ja tasa-arvo, jotka tarkoittavat melkein mutta eivät täysin samaa asiaa. Itse käsitän asian niin, että "samanarvoisuus" merkitsee ennen kaikkea sukupuolten filosofista ja uskonnollisluonteista samanarvoisuutta. "Tasa-arvo" taas viittaa poliittiseen tasa-arvoon.

Yhteiskunnallinen samanarvoisuus on filosofinen abstraktio, joka ei ole tieteellisessä mielessä falsifioitavissa, kun taas tasa-arvoisuuden voisi kuvitella olevan ainakin periaatteessa saavutettavissa ja myös osoitettavissa todeksi. Tosin sukupuolten tasa-arvoa arvona ei voida myöskään perustella muuten kuin uskonnollisluonteisilla väittämillä.

Kirjoitukseni ensimmäisen kappaleen asian ohella olen kuitenkin löytänyt joitakin muitakin ongelmia sukupuolten tasa-arvon käsitteessä:

Naiset kouluttautuvat keskimäärin enemmän kuin miehet.

Poikien koulumenestys on keskimäärin pienempi kuin tyttöjen.

Miehet ottavat keskimäärin enemmän riskejä kuin naiset.

Miessukupuolen edustajia on keskimäärin vastakkaisen sukupuolen edustajien vaikeampi raiskata kuin naissukupuolen edustajia on, jo pelkästään sukupuolisidonnaisista anatomisista yksityiskohdista johtuen. Toisaalta nainen voi tulla myös raiskauksesta raskaaksi, mikä on melko paha juttu ainakin minun mielestäni, kun taas mies ei voi.

Miessukupuolen edustajat ovat keskimäärin vahvempia kuin naissukupuolen edustajat. Tämä osaltaan näkyy myös raiskaustilastoissa. Miehet raiskaavat naisia enemmän kuin naiset miehiä.

Miessukupuolen edustajissa on vähä-älyisiä sekä huippuälykkäitä enemmän kuin naissukupuolen edustajissa. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että älykkyyden periytymisellä on jotain tekemistä X-kromosomin kanssa. Koska naisella niitä on kaksi, tämä tasoittaa naisilla älykkyyden vaihtelua.

Miehet syrjäytyvät yhteiskunnassa enemmän kuin naiset. Miessukupuolen edustajissa on enemmän kuin naissukupuolen edustajissa pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia, päihdeongelmaisia, vankeja ja seksiä saamattomia.

Kansanterveystilastoissa miehillä on enemmän sairautta kuin naisilla.

Miehet kuolevat nuorempina kuin naiset.

65 vuoden eläköitymisikä tarkoittaa että suomalaiselle naiselle tulee keskimäärin 20 eläkevuotta ja suomalaiselle miehelle 14 eläkevuotta. Tämä on selvää kansallisvarallisuuden siirtoa naissukupuolelle.

Muurareista suurin osa on miehiä ja samoin viemärinpuhdistajista ja roska-auton kuljettajista. Näillä aloille soisi myös ilmestyvän lisää naisia. Jos feministit pitävät naisten pienempää edustusta yhteiskunnan huipulla tasa-arvon puutteena, niin toki tulee pitää sellaisena sitäkin, että miehet joutuvat melko lailla hoitamaan monet raskaat ja likaiset hommat. Eli sellaiset hommat, joista niiden tekijät eivät saa yhteiskunnallista statusta.

Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, kun naisillakin on miesten tavoin vapaus enemmän tai vähemmän valita, mihin kouluttautuu ja mitä työtä aikoo tehdä, lisääntyy työelämän jakautuminen "miesten" ja "naisten" töihin.

Naisten hypergamia eli taipumus valita itselleen sukupuoliystävyysmies yhteiskunnalliselta statukselta itseään korkeammalta yllättäen lisääntyy tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Naiset keskimäärin arvostavat eri asioita potentiaalisessa sukupuoliystävyyshenkilössä kuin miehet.

Koska naiset Suomessa ovat nykyisin keskimäärin koulutetumpia kuin miehet. niin aikaisempaakin suurempi osa miehistä syrjäytyy parisuhde- ja seksimarkkinoilta. Toisaalta taas miesten yhteiskunnallinen eliitti, eli miehet, joilla on statusta, on hyvin haluttua kamaa niinsanotusti naisten keskuudessa. Koska miehiä on kuitenkin suurin piirtein yhtä paljon kuin naisia, tai ainakin ennen vanhusikää on, tämä aiheuttaa sen, että jotkut miehet saavat pillua niin paljon kuin vain haluavat. Sitä tulee ovista ja ikkunoista, joskus jopa seinän läpi. Tämä voi merkitä tällaisilla miehillä myös yhteen ja ainoaan sukupuoliystävyyshenkilöön sitoutumisen halun vähenemistä. Myöskin lienee totta, että melkein nainen kuin nainen, kunhan on alle 50-vuotias, saa niin halutessaan ainakin seksiä elämäänsä piristämään. Samaa ei voi sanoa läheskään jokaisesta miehestä.

Jotkut feministit katsovat seksiä ja parisuhdetta saamattomia miehiä nenänvarttaan pitkin ja sanovat: "Ei seksin puutteeseen kuole!" Tällaiset ihmiset ovat yhtä täynnä myötätuntoa kuin jotkut Yhdysvaltain Republikaanisen puolueen jäsenet, jotka sanovat slummien asukkaille: "Jokaisesta voi tulla halutessaan toimitusjohtaja tai rikas." Tällainen suhtautuminen nousee siitä, että nämä ihmiset katsovat toisten olevan itseään alempiarvoisia. Heistä ei tulisi hyviä sosialisteja kyllä. Eikä heitä voi katsoa yhteiskunnallisesti hyödyllisiksi.

Mitä tulee naisten hypergamiaan, niin sille on olemassa kuitenkin luonnollinen selitys. Nimittäin naisilla on kullakin vain joitakin harvoja isokokoisia sukusoluja nimeltä munasolut. Niitä pitää käyttää harkiten. Miehillä taas on sukusolujaan eli siittiöitä tuhlattavaksi asti. Ja naiset joutuvat kehollaan panostamaan lapsen saantiin paljon enemmän kuin miehet: sikiön kehittyminen ja kantaminen kohdussa vaativat paljon resursseja naisen ruumiilta. Lisäksi tulee vielä mahdollinen sikiön syntymän jälkeinen imetysruljanssikin. Joten naisten valikoivuus vastakkaisen sukupuolen edustajien suhteen tulee tämän asian kautta varsin ymmärrettäväksi.

Uimahalleissa on naissiivoojat miesten puolella, mutta ei miessiivoajia naisten puolella. Tämä on myöskin selkeä puute sukupuolten tasa-arvon kannalta.

Uimahalleissa naiset saavat halutessaan käyttää kokovartalopukua, mutta samaa iloa ei suoda miehille.

Vain nainen voi tulla raskaaksi. Mies ei. Siitä huolimatta miehillä ei ole Suomessa oikeutta kohdunvuokraamiseen. Toisaalta naiset joutuvat säännöstelemään omaa raskaaksituloaan seksikäyttäytymisellään, mistä asiasta miehet taas eivät samalla lailla kärsi.

Pakollinen asepalvelus koskee Suomessa vain miehiä. Naisia ei koske asevelvollisuus, vaan he sen sijaan saavat niin halutessaan mennä suorittamaan varusmiespalveluksen. Joku voi tähän nyt sanoa vastaväitteenä, että koska naiset synnyttävät, niin siksi heidän ei ole pakko suorittaa varusmiespalvelusta. Mutta naisille ei ole kuitenkaan asetettu velvollisuutta synnyttää. Ei ainakaan meidän yhteiskunnassamme. Ja abortin saa myös kuka tahansa nainen Suomessa niin halutessaan. Lapsia ei naisen ole koskaan pakko saada.

Kannatan toki sellaista, että kummastakin sukupuolesta parhaat pääsisivät hoitamaan kansakuntamme sotilaallista puolustusta.

Naisten asepalveluksen vapaaehtoisuutta voi toki niin halutessaan perustella sillä, että kansakunnan uusintamisessa naisten lukumäärä on tärkeämpi kuin miesten. Miehet sopivat siis tältä kantilta katsoen paremmin tykinruoaksi kuin naiset.

Nainen saa halutessaan abortoida sisällään kasvavan sikiön, mutta hänen sukupuoliystävyysmiehellään ei ole asiassa mitään sananvaltaa. Jos nainen taas haluaa synnyttää sikiön, jolloin tästä tulee syntymän ihmeessä täysivertainen ihminen, niin hänen sukupuoliystävyysmiehensä ei voi estää tätä millään laillisella keinolla. Onneksi sentään, jos naista vatsan puolelle potkaisemalla mies aiheuttaa sikiön abortoitumisen, niin häntä ei voida silloin syyttää lain edessä murhasta. Tai siis ei ainakaan Suomessa. Suomalaisessa yhteiskunnassahan ennen syntymää sikiö on vain potentiaalinen ongelmajäte samalla kun se on (vain) potentiaalinen ihminen. Joten siksi mies saa tällaiseen syyllistyttyään vain syytteen pahoinpitelystä, ellei nainen kuole.

Historiallisesti naisten asema on lähes yhteiskunnasta riippumatta ollut heikompi kuin miesten. Onneksi asiaan on tullut melko lailla muutosta parempaan suuntaan varsinkin länsimaisissa yhteiskunnissa viimeksi kuluneiden noin 155 vuoden aikana.

Voin siis joka tapauksessa perustellusti sanoa, että vaikka uskon sukupuolten samanarvoisuuteen, joka usko on oikeastaan uskonnollista laatua oleva eikä todeksi osoitettavissa oleva väittämä, niin varsinkin sukupuolten tasa-arvo on melko lailla hyvin ongelmallinen asia. Sukupuolten tasa-arvon käsite vaikuttaa tosielämässä olevan melko lailla stiiknafuulia.

Ehdotankin, että jatkossa termiä "sukupuolten tasa-arvo" vältetään käyttämästä, ellei sillä tarkoiteta suppeampaa tasa-arvon sisällystä eli ennen kaikkea sitä, että kummankin sukupuolen edustajat ovat keskimäärin äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia. Lisäksi tulisi olla selvää, ettei esim. työhönotossa ketään saisi syrjiä sukupuolen perusteella.

Toki pona, maailman pienin kieli

Olen nyt opiskellut hetken parin ajan maailman pienintä kieltä, toki ponaa, ihan vain ajatteluharjoituksen ja mielenkiinnon vuoksi.

Aikaisemmin ja vielä nykyäänkin opiskelemani ja harrastamani kansainväliseksi apukieleksi kehitetyn keinokielen, romaanisten | kreolikielten mallin mukaan rakennetun Lingua Franca Novan on sanottu toteuttavan periaatetta, joka tunnetaan lyhenteellä KISS, joka tulee sanoista Keep it simple, stupid!, eli kyseessä on kehotus pitää homma yksinkertaisena.

Toki pona on kanadalaisen kielitieteilijän ja kääntäjän Sonja Elen Kisan (myöhemmin Sonja Lang) vuonna 2001 julkaisema keinotekoinen kieli. Sen nimi tarkoittaa "yksinkertaista kieltä" tai "hyvää kieltä".

Toki pona toteuttaa nykykielistä luultavasti kaikkein parhaiten KISS-periaatetta. Se on suorastaan maksimaalisen minimalistinen kieli.

Toki ponaa ei alkujaan ollut varsinaisesti tarkoitettu kansainvälisenä apukielenä käytettäväksi, vaan testaamaan kielellistä minimalismia ja Sapirin–Whorfin hypoteesia, joka on kielitieteen piirissä elänyt käsitys siitä, että henkilön puhuman kielen kieliopillisten ominaisuuksien ja kyseisen henkilön maailmankuvan ja käyttäytymisen välillä olisi järjestelmällinen yhteys. Toki pona on ilmeisesti saanut vaikutteita myös taolaisesta filosofiasta.

Toki kielellä on silti nykyään jo harrastajiakin.

Toki pona on kielenä isoloiva, eli siinä sanoja ei taivuteta koskaan. Sikäli se muistuttaa jossain määrin esim. kiinaa. Minun kannaltani on onnellista, että tonaalisesta | kiinasta poiketen toki ponassa ei kuitenkaan lauseen tai ilmaisun sävelkulku merkitse mitään ymmärtämisen kannalta.

Kieli sisältää nykyisellään vähän yli 123 perussanaa, jotka kirjoitetaan aina ja kaikkialla pienellä alkukirjaimella, myös virkkeen alussa. Kuitenkin kaikki muut siinä käytetyt sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Ne voivat olla esim. henkilöiden tai maantieteellisten sijaintien nimiä.

Paino sijaitsee toki ponassa aina sanan ensimmäisellä tavulla.

Toki ponassa ei ole aikamuotoja eikä monikkoa, mutta sekä aika että yksikköys tai moneus saadaan kyllä ilmaistua silti jollakin tavalla, jos ehdottomasti tarvitsee.

Kielen rakenne vaatii erityistä prosessointia aivoilta juuri sen suuren yksinkertaisuuden vuoksi, kun pitää varsin yksinkertaisista aineksista rakentaa ja kasata jotain, minkä toinen ihminen ymmärtäisi oikein.

Toki ponassa on 14 foneemia eikä ollenkaan diftongeja tai konsonanttirykelmiä.

Vokaaleja kielessä on seuraavat viisi: A, E, I, O, U.

Konsonantteja ovat P, T, K, S, M, N, L, W ja J.

Kieltä lienee suhteellisen helppo lausua melko lailla riippumatta ihmisen kielellisestä taustasta.

Toki ponan noin 123 perussanasta pääosa on peräisin englannin, tok-pisinin, suomen, georgian, hollannin, ranskan, esperanton, kroaatin, mandariinikiinan ja kantoninkiinan kielten sanoista. Perussanaston erittäin pienen koon vuoksi useimmilla perussanoilla on laaja tai vielä laajempi merkityskenttä.

Esimerkiksi "pona" voi tilanteesta riippuen tarkoittaa muun muassa hyvää, kiitosta, erinomaista ja ihanaa.

Monet monimutkaisemmat sanat tai siis sanaliitot muodostetaan yhdistelemällä sanoja, mutta ei kuitenkaan muodostamalla niistä yhdyssanoja.

Minua miellyttää toki ponassa erityisesti se, miten siinä lausutaan J-kirjain – se lausutaan kuten suomen kielessä – sekä määräisen ja epämääräisen artikkelin puuttuminen.

Pidän paljon myös siitä, että kielessä sanapaino sijaitsee aina ensimmäisellä tavulla.

Oikeastaan minua miellyttää kielessä myös täydellinen sanantaivutuksen puuttuminen. Vapise, kiinan kieli!

Toki ponan sanastoa olen opiskellut netistä löytyvien englanninkielellä toteutettujen sanaesittelyjen kautta. Kielen kielioppia olen, vaikka englannin kielellä löytyisi toki niitäkin, opiskellut jännää kyllä tämän linguafrancanovankielisen kieliopin kautta, joka vaikutti kannaltani melko selkeältä.

Toki ponaan tutustuminen on kuin olisi sukeltanut Liisa ihmemaassa -kirjan kaninkoloon. Saa nähdä, mihin se minut vie. Kieliprojektin tieteellinen puoli on myös mielenkiintoinen asia olla minun mukana, tavallaan.

...En ole vielä ottanut selvää, että onko kielellä mahdollista ilmaista, ja miten helposti, esim. minulle tärkeä sana koira. Se kun ei löydy toki ponan perussanastosta. Itselleni luonteva tapa muodostaa tämä substantiivi olisi sanoa se toki ponan kielellä muodossa "hännänheiluttajamaanisäkäs". Tosin näköjään myöskään sanoja häntä ja heiluttaa ei löydy perussanastosta. Päätinkin, että tämän tekstini julkaistuani lähden etsimään tietoa käsitteen koira ilmaisemisesta.

Ennen kaikkea toki pona -projekti vaikuttaa hauskalta idealta.

Kuten sanottu, niin kieltä ei alun perin edes ole tarkoitettu varsinaisena kansainvälisenä apukielenä käytettäväksi. Luulen myös, että toki pona on siinä määrin "kovaa kamaa" sen perussanaston äärimmäisen pienuuden vuoksi, ettei normaali kieltenharrastaja edes voisi kuvitella haluavansa käyttää sellaista kansainvälisen yhteydenpidon välineenä.

PS myöhemmin vielä saman päivän aikana. Sanotaan nyt alkuun, että sanaa soweli käytetään koirasta, mutta ei pelkästään siitä. Vaan myös mm. kissasta. Seuraavaksi jatkan toki ponan kieliopin (ja sanojen) opiskelua Lingua Franca Novan kielellä.

Tokaisu putinosta

Esperanto on yksi laji kansainväliseksi apukieleksi kehitettyjä kieliä. Kysymys tässä on siis siitä, että halutaan ihmisten olevan ulkomaansuhteissa kielellisesti tasa-arvoisia, eli kansainvälisen yhteydenpidon kieli ei saisi olla kenenkään ainakaan ainoa äidinkieli.

Esperanton kielellä putino tarkoittaa huoraa.

Ei minulla muuta asiaa ollut.

Roomalainen sekä nk. roomalainen tervehdys

Muinaiset roomalaiset tervehtivät toisiaan näin: jos tervehdittävä oli vain yksi ihminen, he sanoivat "salve", ja jos tervehdittäviä oli useampi kuin yksi, he sanoivat "salvete".

"Salve" on siis yksikön toisen persoonan imperatiivin muoto latinan verbistä "salvere". Monikon toisen persoonan muoto taas kuuluu "salvete". On olemassa myös neljä muuta persoonamuotoa.

Salvere-verbi merkitsee: olla terve, voida hyvin. Mukava verbi käyttää tervehtimiseen.

Hyvästellessä roomalaiset taas sanoivat "vale" yksikössä ja valete" monikossa.

Tämän valere-verbin eri merkitykset taas kuuluvat: 1) olla terve, olla voimakas; 2) kyetä, pystyä; 3) tarkoittaa jotakin; 4) vaikuttaa, merkitä, nauttia arvovaltaa.

Miellyttävä verbi tämäkin tarkoitukseensa.

Tapasin ennen vanhaan huvikseni tervehtiä ja hyvästellä ihmisiä aina välillä latinaksi. Heilautin samalla kättäni. Sopivissa tilanteissa. Tämä jatkui siihen asti, kun sain tietää, että muinaiset roomalaiset eivät oikeasti olleet tavanneet tehdä "roomalaista tervehdystä".

Englanninkielisen Wikipedian artikkelin mukaan käsitys "roomalaisesta tervehdyksestä" juontuu roomalaisen taiteen modernista ylitulkinnasta.

Ajatelkaa, kuinka myrtyneeksi Benito Mussolini tulisi, jos vielä eläisi ja saisi tietää asiasta.

En enää vihaa esperanton kieltä yhtä paljon kuin aikaisemmin

Minulle ei edelleenkään ole luontevaa ymmärtää kaikkia esperanton kielen piirteitä, mutta täytyy myöntää, että aika on "pyöristänyt" minua siinä mielessä, että paljon suuremmassa määrin hyväksyn nykyään esperanton karvoineen kaikkineen.

Esperantossa on kyse kansainvälisen apukielen ideasta, siis siitä, että on väärin, että ihmisten pitää kansainvälisissä suhteissa joutua puhumaan sellaista kieltä, joka on jonkun toisen mutta ei oma äidinkieli. Kyse on siis tarpeesta tehdä tässä suhteessa ihmisistä tasa-arvoisia.

Puolanjuutalainen silmälääkäri Ludovic Lazar Zamenhof julkaisi vuonna 1887 suunnitelman uudesta kansainväliseksi apukieleksi kehittämästään kielestä salanimellä Dr. Esperanto. Ja tästä salanimestä muodostui sitten kielen nimi esperanto.

Ennen esperantoa monet kieliaktivistit olivat kannattaneet volapükiä, jonka oli luonut vuosina 1879-1880 saksalainen pappi Johann Martin Schleyer. Esperanton synnyttyä volapükin suosio hiipui kuitenkin nopeasti.

Voidaan sanoa, että esperanto on kaikkien aikojen suosituin kansainväliseksi apukieleksi kehitetty kieli. Näitä erilaisia kieliä on myös kehitetty melkomoinen määrä viimeksi kuluneiden 150 vuoden aikana. Melkein kaikki niistä ovat kuitenkin jääneet tähdenlennoiksi tai alkutekijöihinsä.

Zamenhof teki esperanton melko helpoksi kieleksi oppia. Se on kieliopiltaan yksinkertainen ja säännöllinen. Sen johtimilla kieleen on helppo muodostaa uusia sanoja.

Itse asiassa johtimet tekevät esperantosta uskomattoman monipuolisen.

Esperanto on sekakieli. Sen kieliopissa on piirteitä eri kielistä ja kieliryhmistä, hieman jopa kiinan kielestä.

Esperanto on kieliopiltaan myös varsin keinotekoinen kieli.

Esperanton sanasto on peräisin länsimaisista kielistä, mikä tarkoittaa germaanisia kieliä mukaan lukien englanti sekä romaanisia kieliä ja latinaa. Sen sanastoa voisi verrata englantiin, jossa on kerrostumat anglosaksista, viikinkien kielestä eli "muinaisnorjasta", normanniranskasta ja latinasta.

Toisaalta suomen kielessäkin on erittäin paljon enemmän tai vähemmän vanhoja lainasanoja eri indoeurooppalaisista kielistä, jotka on tarpeen vaatiessa mukautettu suomen äännejärjestelmään.

Esperanton perussanasto on pieni. Mutta kuten sanoin, uusia sanoja on helppo muodostaa siihen.

Äännemaailmaltaan esperanto on lähinnä slaavilainen kieli, vaikka se, että sanapaino sijaitsee kielessä aina toiseksi viimeisellä tavulla, tuo myöskin tiettyä romaanisten kielten sävyä ääntämiseen.

Olin ennen ajatellut, että kansainvälisen apukielen tulee perustua jossain määrin latinaan. Tämä on vain subjektiivinen mielipiteeni, mutta minusta latina kuulostaa komeimmalta sellaisenaan. Mikään latinaan perustuva kieli, joka lähdekielestään eroaa yksinkertaisuuden vaatimusten vuoksi kuitenkin paljon, ei ole lopulta yhtä komea kieli kuin latina. Jos taas kansainväliseksi apukieleksi kehitetty kieli muistuttaa hyvin paljon latinaa, kuten tämä hahmotelmani sukupuolineutraalista latinasta, se ei ole tarpeeksi helppo oppia, jotta laajemmat joukot voisivat omaksua sen kansainväliseksi apukielekseen.

Kansainvälinen apukieli voidaan toki niin halutessa perustaa siihen, että ennen kaikkea sanasto otetaan latinasta, mutta heivataan pois kaikki tai melkein kaikki sijamuodot, epäsäännölliset piirteet ja verbien persoonataivutukset kielessä. Jos niin tehtäisiin latinassa, niin törmättäisiin siihen ongelmaan, että latinassa on useampijuurisia sanoja. Joko nämä juuret säilytetään, jolloin kielestä tulee komeampi samalla kun siitä tulee vaikeampi, tai säilytetään vain yksi juurista sanaa kohti, jolloin siitä tulee tylsempi ja kurjempi. Minun mielestäni.

Nykyään en pidä enää järkevänä sitä, että kansainvälisen apukielen tulisi perustua jotenkin latinaan.

En inhoa nykyään sitä, että esperanto on "kirottu sekakieli", kuten olen tavannut sitä joskus nimittää.

Se, että esperanto tekee ihmiset kielellisesti tasa-arvoisiksi, näkyy siinäkin, että kieli on sekä sekakieli että keinotekoinen kieli.

En inhoa myöskään kielen slaavilaista äännemaailmaa. En edes inhoa enää esperanton lintua tarkoittavaa substantiivia birdo.

Ennen inhosin esperanton keinotekoisuutta. En inhoa enää.

Esperanton kielessä sanaluokka määräytyy päätteestä. O on substantiivin pääte, A adjektiivin pääte, E on adverbin pääte ja I verbin infinitiivin pääte. En enää inhoa tätäkään keinotekoista piirrettä, vaan sen sijaan pidän sitä nerokkaana ja kielen oppimista helpottavana.

Esperanton kielessä nk. Zamenhofin pronominitaulukosta löytyvät tiedot, miten useimmat pronomineista muodostetaan. Taulukko on täysin keinotekoinen, mutta en enää inhoa sitä, vaan pidän sitä myös nerokkaana ja kielen oppimista helpottavana.

Ennen kaikkea pidän esperantossa siitä, että J-kirjain lausutaan siinä samoin kuin suomessa tai useimmissa germaanisissa kielissä taikka esim. latinassa. Tosin esperantossa kirjain on oikeastaan puolivokaali, eli joissakin tapauksissa kirjain lausutaan kuten suomen I, silloin kun sitä edeltää sanassa vokaali eikä sen jälkeen tule vokaalia.

Pidän yhtä paljon esperantossa siitä, että siinä muodostetaan yhdyssanoja ja että pääsanan määritteet sijaitsevat ennen pääsanaa.

Esperanton verbioppi on myös nerokas ja monipuolinen.

Minusta on mukavaa, että esperantossa kolmannen persoonan possessiivipronominit on erotettu käsitteellisesti nk. refleksiivisestä possessiivipronominista.

Pidän esperantossa myös siitä, että siinä kulkeminen johonkin suuntaan erotetaan paikallaolosta:

mi promenas en kaverno (kävelen luolassa)

mi promenas al kaverno (kävelen luolalle)

mi promenas en kavernon (kävelen luolaan)

Seuraavaksi voisin luetella niitä piirteitä, joista en esperantossa vieläkään pidä.

Esperantossa on ainakin yksi sellainen substantiivi, jota voi nimittää harmittavaksi kämmiksi. Naimatonta henkilöä tarkoittaa substantiivi fraŭlo. Tämä on esimerkki Zamenhofin kielitaidon puutteista. Sana tulee nimittäin saksan kielen neitiä tarkoittavasta sanasta Fräulein, joka kirjaimellisesti tarkoittaa pikkurouvaa. Saksan kielessä rouvaa tarkoittavaan sanaan Frau lisätään pääte -lein, ja näin saadaan neitiä tarkoittava sana Fräulein.

Esperantossa siis sana fraŭlo tarkoittaa etymologian kannalta hieman järjettömästi poikamiestä ja fraŭlino neitiä.

Lopuksi on otettava huomioon vielä esperanton selvä sukupuolisovinismi, jota minä inhoan:

Esperantossa on monien indoeurooppalaisten kielten tapaan kaksi hän-pronomia, jotka ovat molemmat sukupuolisidonnaisia. Pronominia li käytetään mies- tai urospuolisesta ja pronominia ŝi nais- tai naaraspuolisesta. Minusta on hyvin vanhanaikaista, ettei kielessä ole olemassa myös sukupuolisesti neutraalia hän-pronominia näiden lisäksi.

Kaikkein kauhein piirre esperantossa on mielestäni se sukupuolisovinismiin liittyvä piirre, että tietyt perustavat seksuaaliseen olentoon liittyvät sanat ovat sataprosenttisesti mies- tai urospuolista tarkoittavia, ja sanasta -in-päätteen avulla muodostettu muoto merkitsee sitten nais- tai naaraspuolista. Esim. substantiivi patro merkitsee isää, ja sanasta muodostetaan "äiti" lisäämällä in-pääte, jolloin saadaan sana patrino. Järjetöntä!

PS. Helsingin esperantoseuran sivuilta pääsee opettelemaan esperanton kieliopin ja perussanastoa osastolta Esperanton avain. Laajempi sivusto taas on Lernu (suomeksi "Opi"), jolta löytyy myös esperanton kurssi, muuta opintomateriaalia ja keskustelupalsta. Lisäksi on olemassa Finna babilejo, joka on kaikille avoin suomenkielisille esperantisteille tarkoitettu sivusto.

...

PS. 16.5.2022: Tuli tätä blogimerkintää melko raskaasti muokattua käytännöllisten syiden takia.

Ajanlaskumme

Kristillinen ajanlasku perustuu Jeesus Nasaretilaisen – tai jos niin halutaan sanoa: Jeesuksen Kristuksen – oletettuun syntymävuoteen.

Rooman valtakunnassa tasavallan aikana eli vuosina 509-27 eKr. vuodet laskettiin jokapäiväisiä tarpeita varten valtion kahden korkeimman virkamiehen, konsuleiden hallintokausien mukaan. Sivistyneet ihmiset tietenkin tiesivät myös, kuinka pitkä aika oli Rooman oletetusta perustamisvuodesta, joka oli nykyajanlaskun mukaan 753 eKr.

Hirvittävän sivistyneeksi mainittu Scythia Minorissa eli Mustanmeren vieressä nykyisten Romanian ja Bulgarian valtioitten alueella vaikuttanut munkki Dionysius Exiguus (n. 470 - n. 544 jKr.) keksi kristillisen kalenterin. Hänen aikaansa edeltäneinä parina vuosisatana vuodet oli laskettu keisari Diocletianuksen (virassa 284-305 jKr.) mukaan. Koska Diocletianus oli vainonnut kristittyjä, ja se oli hävytöntä, Dionysius päätti, että tarvitaan parempi kalenterijärjestelmä. Mies käytti keksimäänsä kalenteria kuitenkin vain pääsiäisen päivämäärän määrittämiseen.

Myöhempi anglosaksinen teologi, historioitsija ja kronikoitsija Beda Venerabilis (672/673–735) tunnetaan parhaiten teoksestaan Historia ecclesiastica gentis Anglorum (Englannin kansan kirkkohistoria), joka on anglosaksien historian ja kristinuskoon kääntymisen keskeinen lähde. Tämän teoksen ansiosta hän sai nimen "Englannin historiankirjoituksen isä".

Beda on myös toiselta kantilta historiankirjoituksen isä, nimittäin siitä syystä, että hänen mainitussa teoksessaan käyttämänsä tapa ajoittaa tapahtumat Kristuksen syntymävuoden perusteella eli merkinnällä anno Domini (Herran vuonna) yleistyi teoksen saaman suosion vuoksi. Ja niin oli lopullisesti kristillinen ajanlasku syntynyt ja otettu käyttöön.

Roomalaisen kansallisuuden oman legendan mukaan heidän keskuspaikkansa Rooma oli suden kasvattamien kaksoispoikien Romuluksen ja Remuksen perustama.

Yhtä lailla legendojen hämäriin jäävät Jeesus Nasaretilaisen syntymä ja ensimmäiset vuodet. Emme oikeastaan tiedä, minä vuonna tai minä vuodenaikana Jeesus syntyi.

Jotkut häveliäämmät ihmiset käyttävät eKr- ja jKr. -lyhenteiden sijaan merkintöjä eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) ja jaa. (jälkeen ajanlaskumme alun).

Mutta meidän ajanlaskumme joka tapauksessa perustuu kyseisen hepun olemassaoloon, joka jossakin määrin lienee historiallinen tosiasia, joka löytyy legendojen sisältä.

Itse olen sitä mieltä, että voisi eKr.- ja jKr. -lyhenteet muuttaa muotoon eJN. (ennen Jeesus Nasaretilaista) ja jJN. (jälkeen Jeesus Nasaretilaisen) koska kaikki eivät pidä Jeesus Nasaretilaista Jumalan poikana ja pelastajana.

Dionysius Exiguusin ajanlaskussa on vain yksi isompi virhe. Se että koska hänen aikanaan laskento ja matematiikka eivät tunteneet käsitettä nolla, niin siksi ajanlaskustamme puuttuu vuosi 0. Vuotta 1 eKr. seuraa suoraan vuosi 1 jKr.

Meille tutummat intialaiset numerot (tai arabialaiset, kun arabit ne länsimaihin sitten välittivät) nollineen tulivat tunnetuiksi Euroopassa 1100-luvulta alkaen persialaisen tutkijan Al-Khwarizmin (n. 800–840) vuonna 825 laatiman arabiankielisen oppikirjan, jonka nimi on suomeksi Laskenta intialaisilla numeroilla ja joka 1100-luvulla osittain käännettiin latinaksi nimellä Algoritmi de numero Indorum, kautta. Vasta 1400-luvulla numeroiden uusi merkintätapa kuitenkin yleistyi ja näin tapahtui sekä läntisessä Euroopassa että Itä-Roomassa.

PS. Ja hyvää joulua tai vastaavaa kaikille lukijoilleni!

Kielikukkasia

Seuraavassa käsittelen väärin käytettyä tai jopa raiskattua suomen kieltä. Kommentoin jokaista esimerkkitekstiä. Huom.: vain suomen kieltä osaavat kykenevät kunnolla arvostamaan tätä blogimerkintää. Oi, katso:

[]

Simpsonit. Kausi 21. Jakso 2/23. Ura katkolla. Bart terästää opettajan kahvin, ja hän tulee niin humalaan, että menettää työnsä.

Kommentti: Mutta miksi Bart tuli humalaan? Ja ei kai alakoululaisella ole työpaikkaa?

*

Tosi kiva, kun keskustelu poistuu, kun olet lukemassa sitä.

Kommentti: Siis juuri minäkö?

*

Koska Marin ja SDP eivät halua, että pieni ja keskituloisten kokonaisverotus kiristyisi

= Koska Marin ja SDP eivät halua, että keskituloisten ja pieni kokonaisverotus kiristyisi

* 

Pistäkää naiset "tein itse ja säästin" rävellyksiä

Kommentti: Miksi sinä säästit rävellyksiä?

* 

Ai suklaa hammasta kolottaa

Kommentti: Miksi hammas on suklaan kolottama?

*

Pelaatteko nettikasino pelejä?

Näin sen pitäisi kuulua: Pelaatteko, nettikasino, pelejä?

* 

sade ilma piristi eilen 

= ilmatyyppinen sade piristi eilen

Kommentti: Esimerkissä on käytetty mm. latinassa käytettyä appositiorakennetta, jota suomen kielessä käytetään normaalisti vain harvoin. Alempana jossain vaiheessa lisää esimerkkejä appositiosta.

*

Maksa makkaraa.

Kommentti: Kyllä maksankin!

* 

Erään jäsenemme maalaama taulu, joka ei halua nimeään mainittavan tässä yhteydessä.

Kommentti: Miksi taulu ei halua nimeään mainittavan ko. yhteydessä?

* 

WC tuoli on varustettu kannellisella 7 litran irrotettavalla astialla ja WC paperitelineellä.

Kommentti: Tässä lauseessa ei ole mitään järkeä.

*

Itse asuin aikoinaan Viikissä ja kyllä sinne pääsi vähintään seitsemällä eri bussilla, joilla suurimmalla osalla oli aamu ja iltapäivisin 10 minuutin vuoroväli.

= Itse asuin aikoinaan Viikissä ja kyllä sinne pääsi vähintään seitsemällä eri bussilla, joilla suurimmalla osalla oli iltapäivisin ja aamu 10 minuutin vuoroväli.

* 

Havaitsijan koordinaatistossa aaltojen lähtöpaikan siirtyminen aiheuttaa Doppler ilmiön. 

= Havaitsijan koordinaatistossa aaltojen lähtöpaikan siirtyminen aiheuttaa ilmiötyyppisen Dopplerin.

* 

Siis käytin teini ikäistä poikaani psykiatrilla. Sillä oli ainakin huulissa täyteaineita, poskissa kohotetta ja mesolankoja otsassa. Oli kuin vahanukke.

Näin sen pitäisi kuulua: Siis käytin, teini, ikäistä poikaani psykiatrilla. Sillä oli ainakin huulissa täyteaineita, poskissa kohotetta ja mesolankoja otsassa. Oli kuin vahanukke.

*

Deimoksen tupakka, alkoholi ja riippuvuusketju

= Deimoksen riippuvuusketju, tupakka ja alkoholi 

*

Kun kyseessä on sydän ja verisuonitaudit

= Kun kyseessä on verisuonitaudit ja sydän

* 

Ostetaan jalka sekä kattolamppu ja nojatuoli

= Ostetaan kattolamppu ja nojatuoli sekä jalka

* 

Laita lentokone tila päälle, saat olla ihan rauhassa

Näin sen pitäisi kuulua: Laita, lentokone, tila päälle, saat olla ihan rauhassa

* 

Voiko lohta antaa vauvalle (6kk) joka on ollut uunissa paistumassa pienessä öljyssä?

Kommentti: Kuka pistää vauvansa paistumaan öljyssä uuniin?!!1! Ja luulen sitä paitsi, että kuollut vauva ei kykene enää syömään edes lohta.

* 

LED valot

= valotyyppiset LEDit

* 

Hailey-Hailey tauti

= tautityyppinen Hailey-Hailey

* 

Tarvitseeko kuntoilija urheilu tai palautusjuomia? 

= Tarvitseeko kuntoilija palautusjuomia tai urheilu?

* 

Tietenkin täytyy katsoa kipu tilanteen mukaan.

Kommentti: Kipu tulee tietenkin katsoa tilanteen mukaan.

*

Ihan hyvä veto talouteen jossa syyään lähinnä purkki ja valmisruokaa.

= Ihan hyvä veto talouteen jossa syyään lähinnä valmisruokaa ja purkki.

*

Tuo on tuhannen taalan paikka Kiinalle saada vaikutusvaltaa lähempää Eurooppaa, luoda massiivista kauppa ja logistiikkainfraa ja näpäyttää poliittisesti ja sotilaallisesti EUta ja Venäjää.

= Tuo on tuhannen taalan paikka Kiinalle saada vaikutusvaltaa lähempää Eurooppaa, luoda massiivista logistiikkainfraa ja kauppa ja näpäyttää poliittisesti ja sotilaallisesti EUta ja Venäjää.

* 

Jo nyt tuli tuohon jos sanaan vahva epäilys.

Kommentti: Lauseessa/virkkeessä ei ole mitään järkeä.

*

Ymmärrän Korona tilanteen

Tämän tulisi kuulua näin: Ymmärrän, Korona, tilanteen

* 

Jos keliakia verikoe negatiivinen, jatkaako lääkäri tutkimuksia?

= Jos verikoetyyppinen keliakia negatiivinen, jatkaako lääkäri tutkimuksia?

*

Afganistanin talous on ollut sota sekä huumeteollisuus

= Afganistanin talous on ollut huumeteollisuus sekä sota

 *

Haju ja makuaisti katosivat koronatestin jälkeen?

= Makuaisti ja haju katosivat koronatestin jälkeen?

* 

Pelinkehittäjä ilmoitti tutkineensa asiaa ja kyseessä olleen yksittäisen pelinkehittäjän sooloilu, joka on nyt hyllytetty työtehtävistään sekä laitettu jatkossa erityisen seurannan alle.

Kommentti: Miksi pelinkehittäjän sooloilu on hyllytetty työtehtävistään?

* 

James Webb teleskooppi

Kommentti: Mielestäni James Webb ei ole teleskooppi. Kyseessä on sen sijaan Yhdysvaltain presidentin Kennedyn hallinnon aikana Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon Nasan johtajaksi nimitetty heppu, joka oli virassa vielä presidentti Johnsonin hallinnon aikana. Webb valvoi Yhdysvaltain Apollo-ohjelman toteutumista.

* 

Trouble ja Skull yhtyeiden laulaja

Näin sen pitäisi kuulua: Trouble ja Skull, yhtyeiden laulaja

* 

ekonomisti

Kommentti: Miten se eroaa ekonomista?

* 

strategisti

Kommentti: Miten se eroaa strategista?

* 

mitä sitä tänään tekis ehdotuksia

Kommentti: No en tiedä, mitä ehdotuksia tänään kannattaisi tehdä.

* 

TV-lupamaksu kapina?

Kommentti: Mielestäni kapina ei ole TV-lupamaksu. Ei ollut ennenkään.

* 

Aamukahvi jutustelua 

Kommentti: Mielestäni aamukahvi ei ole jutustelua vaan aamukahvi. 

*

Oliko kyseessä ruis, kaura vai ohraleipä?

= Oliko kyseessä ohraleipä, ruis vai kaura?

* 

Suomi tee

Kommentti: Minunkin mielestäni Suomen tulisi tehdä.

* 

sitä ammuttiin olka päästä läpi

Kommentti: Melko hyvin, jos olka tosiaan ammuttiin päästä läpi. Vaikka raakaa se toki on.

*

No ei siis voi enää tammi vai oliko se nyt helmikuun jälkeen enää maksaa niillä matkakorteilla.

= No ei siis voi enää helmikuun vai oliko se nyt tammi jälkeen enää maksaa niillä matkakorteilla.

*

Tiedote ja palautepalsta

= Palautepalsta ja tiedote

*

Arthur pyytää Gawainin kertomaan tarinan, mutta hänellä ei mielestään ole mitään kertomisen arvoista.

Kommentti: Jos Arthurilla ei mielestään ole mitään kertomisen arvoista tarinaa kerrottavana, niin on luonnollista, että hän pyytää Gawainia kertomaan semmoisen.

*

loisto duunia

Kommentti: Mielestäni duuni ei ole loistoa. Sen sijaan kyseessä on työ. Ilman työtä ei olisi myöskään hyvinvointivaltiota.

* 

Kaikkiaan 1918 vapaussota vaati 38,000 uhria,joista 75 % oli punaisia tai heihin luettavia.

Kommentti: Mielestäni 38 uhria koko vapaussodan aikana on melko vähän. Suomessa oli siihen aikaan sentään noin kolme miljoonaa asukasta.

* 

olen kypärä ja aivovammakriittinen, en usko kumpaankaan

= olen aivovammakriittinen ja kypärä, en usko kumpaankaan

*

Afrikan Swazimaan sairaanhoitajat ovat kieltäytyneet antamasta poliiseille hoitoa sen jälkeen, kun heidän on kerrottu ampuneen mieltään osoittanutta hoitohenkilökuntaa.

Kommentti: Miksi Swazimaan sairaanhoitajat kieltäytyivät antamasta poliiseille hoitoa sen jälkeen, kun olivat ampuneet mieltään osoittanutta hoitohenkilökuntaa? Ja miksi he olivat ampuneet mieltään osoittanutta hoitohenkilökuntaa? Vai onko kyse siitä, että heidän oli kerrottu ampuneen hoitohenkilökuntaa, mutta eivät olleet tosiasiassa tehneet sitä, ja jostain syystä olivat sitten suuttuneet poliiseille?

*

Kansalaisaloite: Elämänkatsomus tieto valinnaiseksi

Näin sen kuuluisi olla: Kansalaisaloite: Elämänkatsomus, tieto, valinnaiseksi.

* 

Menestys johtaa aina myös epäonnistumisiin. Kun olet huipulla, moni haluaa sinun kaatuvan.

Kommentti: Niinhän moni haluaakin minun kaatuvan, koska olen niin menestynyt.

*

Facebook on poliittinen toimija ja mielipide diktaattori

Kommentti: Sen väitteessä ymmärrän, että sosiaalisen median kaupallinen yhteisöpalvelu Facebook lähes kolmella miljardilla käyttäjällään on poliittinen toimija, mutta sitä en ymmärrä, miten mielipide olisi diktaattori. 

*

FI: Medium Mikrokuitu pyyhe koiralle joka on kevyt, erittäin imukykyinen ja nopeasti kuivua.

Kommentti: En kiinnitä nyt huomiota yhdyssanavirheeseen, vaan ihmettelen mainitun koiran hienoja ominaisuuksia.

Latinan kieli sukupuolineutraaliksi?

Rakastan klassista latinan kieltä, koska se kuulostaa niin kovin komealta, paitsi yhtä piirrettä siinä: muinainen roomalainen kulttuuri oli perin juurin sovinistinen, ja tämä näkyi kielessäkin.

Jos latinan kielen substantiivi tarkoitti oliota, jolla on sukupuoli, niin se tyypillisesti tarkoitti miespuolista. Naispuolista tarkoittavaksi substantiivi saatiin erityisellä päätteellä.

Lisäksi latinan kielessä oli kaksi eri hän-pronominia, yksi kummallekin sukupuolelle.

On mainittava vielä sekin roomalaisen kulttuurin piirre, että nainen sai etunimensä isänsä klaaninimen mukaan. Esim. Gaius Julius -nimisen miehen tyttären nimeksi tuli Julia. Jos tyttäriä oli kaksi, niin he olivat nimeltään Julia major (major=suurempi) ja Julia minor (minor=pienempi). Jos tyttäriä oli useampia, niin heidät numeroitiin.

Mutta sitten onneksi oli keisari Caracalla, joka oli virassa 211–217 jKr. Vuonna 212 tämä antoi Rooman himoitun kansalaisuuden kaikille vapaille valtakunnan asukkaille. Koska kaikki lukemattomat uudet miespuoliset kansalaiset saivat sukunimekseen nyt keisarin klaaninimen Aurelius, uudistus romutti roomalaisen sovinistisen nimijärjestelmän.

Tosin naisen asema oli Rooman valtakunnassa ollut paranemaan päin jo ennen ajanlaskun alkua. Roomalainen perheenpää pater familias ei ollut enää perheen rajattomilla valtaoikeuksilla varustettu auktoriteetti.

Ehdotukseni on siis, että latinaa voisi alkaa käyttää sukupuolineutraalisti. En ymmärrä ylipäätään niin kovin monen indoeurooppalaisen kielen päähänpinttymää sukupuolesta, joka pitää olla substantiiveilla ja sukupuolista olentoa tarkoittavilla pronomineilla.

Ehdotan, että latinan maskuliinista tarkoittavat substantiivit oletettaisiin jatkossa sukupuolisesti neutrisiksi.

Otan esimerkkinä konia tai kaakkia tarkoittavan sanan 'caballus'.

'caballus' olisi siis mikä tahansa hevonen sukupuolesta riippumatta.

"caballus mas" olisi urospuolinen hevonen. "caballa" taas olisi naaraspuolinen hevonen. Yleensä naaraspuolista tarkoittavat sanat eivät tarvitsisi seurakseen erityistä määritettä, vaan a-pääte riittäisi.

Lisäksi ovat ne substantiivit, jotka tarkoittavat ihmistä. Mutta minun puolestani voidaan käyttää eläimille tarkoitettua määrettä "mas" ihmisistäkin puhuttaessa, koska masculinus ja masculus ovat vähän turhan pitkiä sanoja käytettäväksi rutiininomaisesti.

Ja muita ehdotuksia:

Diftongit tulisi mielestäni lausua diftongeina: 'Caesar', 'foederatio'.

C-kirjain tulisi lausua aina kuten K.

En voi kuitenkaan ehdottaa, että latinan kielestä tehtäisiin kansainvälistä apukieltä. Sillä latina olisi sellaiseksi liian vaikea sujuvasti useimpien omaksua.

PS. Minun olisi pitänyt viime aikoina kerrata latinaa ja oppia sitä hiukan lisääkin, mutta valitettavasti koronarajoitusaika on rasittanut mieltä sen verran kovasti, että olen projektin jatkamisen lykännyt luovasti huomiseen.

Roomalainen sukupuolisovinismi ja latinan kieli

Muinainen roomalainen kulttuuri oli perin sovinistinen. Alun perin se oli ollut erittäin patriarkaalinen. Perheen pään nimitys oli pater familias, ja hänellä oli Rooman lain perusteella täydellinen valta perheenjäsentensä hengen ja elämän yli.

Jos roomalaisten äidinkielen latinan substantiivi tarkoitti oliota, jolla on sukupuoli, niin tyypillisesti se tarkoitti miespuolista. Naispuolista tarkoittavaksi substantiivi saatiin erityisellä päätteellä.

Lisäksi latinan kielessä oli kaksi eri hän-pronominia, yksi kummallekin sukupuolelle: ille miessukupuolisille ja illa naissukupuolisille.

Roomalaisten latinan käytössä oli vielä sellainenkin piirre, että vain miesten etunimille oli olemassa puhuttelumuoto. Esim. Marcus-nimen puhuttelumuoto oli Marce ja Gaius-nimen Gaii.

On mainittava vielä sekin tärkeä ja kiinteästi roomalaiseen kulttuuriin kuulunut seikka, että viimeistään 400-luvulta eKr. alkaen eli tasavallan perustamisen jälkeen nainen sai nimensä pelkästään isänsä klaaninimen (gens) mukaan. Esim. Gaius Julius -nimisen miehen tyttären nimeksi tuli Julia. Jos tyttäriä oli kaksi, niin he olivat nimeltään Julia major (major=suurempi) ja Julia minor (minor=pienempi). Jos tyttäriä oli useampia, heidät numeroitiin. Sitä en tiedä, että kuinka nimeäminen tapahtui kaksostytärten tapauksessa. Tai kolmos-.

Mutta sitten onneksi oli keisari Caracalla (186/188 - 217 jKr.), joka oli virassa 211–217 jKr. Vuonna 212 tämä antoi Rooman himoitun kansalaisuuden kaikille vapaille valtakunnan miespuolisille asukkaille (naiset taas saivat roomalaisen naisen oikeudet samalla). Latinan kieli ei muuten ollutkaan tuntenut sellaista sanaa kuin "ulkomaalainen", koska "muukalaisia" tai "barbaareja" olivat lukemattomat kansalaisuutta vailla olevat valtakunnan asukkaat.

Latinan kielen käsite peregrinus tarkoitti ketä tahansa sellaista ihmistä, joka ei ollut Rooman kansalainen, vaikka hän olisi asunut ja elänyt Rooman valtakunnan alueella koko elämänsä.

Latinan sana barbarus taas oli suora laina kreikan kielestä, ja sillä tarkoitettiin ihmistä, joka ei osannut latinaa, tai kreikkaa. Kreikan vastaava sana oli tarkoittanut ihmistä, joka ei osannut kreikkaa.

Keisari Caracalla teki suurimittaisen kansalaiseksiottamisprojektinsa ilmeisesti verotulojen kasvattamiseksi. Mutta koska kaikki lukemattomat uudet miespuoliset kansalaiset ottivat uutta patronustaan kunnioittaakseen sukunimekseen nyt keisarin klaaninimen Aurelius, uudistus käytännössä romutti roomalaisen sovinistisen nimijärjestelmän pitemmällä tähtäimellä.

Keisari Caracallan alkuperäinen nimi oli ollut Lucius Septimius Bassianus, mutta koska hänen isänsä, keisari Lucius Septimius Severus (146-211, virassa 193-211), oli halunnut lähentää keisariperhettään hyvinä tunnettuihin Aurelius-klaanin keisareihin, hän antoi pojalleen tämän ollessa seitsemänvuotias uudeksi nimeksi Marcus Aurelius Antoninus. Caracalla-lempinimensä mies sai siitä, että hän tykkäsi pukeutua gallialaiseen hupulliseen tunikaan.

Nämä hyvinä tunnetut keisarit olivat olleet Antoninus Pius (86-161, virassa 138-161, täydelliseltä nimeltään Caesar Titus Aelius Hadrianus Antoninus Augustus Pius ja  syntymänimeltään Titus Aurelius Fulvus Boionius Arrius Antoninus, yleisesti kuitenkin Antoninus Pius) ja Marcus Aurelius (121-180, virassa 161-180, täydelliseltä nimeltään Caesar Marcus Aurelius Antoninus Augustus ja syntymänimeltään Marcus Annius Catilius Severus vaikka nimi oli vielä muuttunut muotoon Marcus Annius Verus, yleisesti kuitenkin Marcus Aurelius).

Naisen asema oli Rooman valtakunnassa ollut parantumaan päin jo ennen ajanlaskun alkua.

Joka tapauksessa naisten etunimet tulivat ennen pitkää monipuolistumaan.

Ja sitten muuta. Klassinen latina eli se latina, mitä Rooman ylhäisö ja kirjallinen sivistyneistö puhuivat Ciceron ja Caesarin aikana, kuulostaa minun korviini hirveän komealta.

Itse tapaan lausua latinaa aina sikäli klassisen esimerkin mukaisesti, että diftongit lausun aina diftongeina ja C:n aina kuten suomen K-äänteen, myös ennen E- I- ja Y-vokaaleja:

caelum
foederatus

census 
civitas
cylindrus

Sain äskettäin kunnon latinakärpäsen purennan. Päätin ruveta kertaamaan ja opettelemaan lisää latinaa. Päätin myös kirjoittaa itseäni varten perusasiat latinan kieliopista helposti omaksuttavaan muotoon, eli sellaiseen, että asiakirja on sähköisessä eikä paperisessa muodossa.

Olen antanut itseni ymmärtää, että sen tekemisessä minulla tulee menemään noin vuosi. Vaikka en pidä kiirettä, niin pyrin olemaan kuitenkin pahemmin laiskottelematta homman suhteen.

Nyt siis oikein kunnolla tajusin rakastavani latinaa.

Latina on itse asiassa ainoa kieli, jossa hyväksyn sellaisen piirteen, että pääsanan määritteet sijaitsevat (latinan tapauksessa usein) pääsanan jälkeen.

Aikoinaan jätin latinan opiskelun melko lailla kesken. Jos minä nyt opettelen kieltä uudestaan ja pitemmälle, niin en kuitenkaan tarkoita, että mistään yhtä vaikeasta kielestä kuin se tulisi tai pitäisi tulla koskaan kansainvälistä apukieltä...

Ennen wanhaan latina oli Euroopan yleiskieli. Ihmiset eivät nykyään hyväksyisi sitä sellaiseksi, koska latinan kielioppi on huomattavasti mutkikkaampi kuin esim. englannin kielessä. Tai jos otetaan vertailun kohteeksi kansainvälisiksi apukieliksi kehitettyjä keinotekoisia kieliä, niin niihin verrattuna latina on vielä monimutkaisempi opetella.

Olen itse joka tapauksessa sen verran moderni ihminen, etten oikeastaan hyvällä omallatunnolla kykene hyväksymään latinan sukupuolisovinismia.

Jokunen viikko sitten hahmottelinkin mallin, jolla latinaa voisi puhua "tasa-arvoisemmin" tuhoamatta kuitenkaan kielen "makeutta". Julkaisen mallini tässä blogissani joskus ensi vuoden 2021 aikana.

...

PS. 17.6.2025: Vuoden 2021 kesäkuussa minä olin sitten julkaissut sen. Otsikolla Latinan kieli sukupuolineutraaliksi?. Niin, ja minä olen tänä vuonna julkaissut pseudolatina -nimisen kielen.

Koronavirus ja minä, osa 3: Sleeping in Light

Pahimmista koronaviruspandemian aiheuttamista ihmisten ja yritysten elämää säätelevistä rajoituksista näytetään päästyn, tai näin voisi olettaa.

Kerholla on taas eräänlaista lähitoimintaa (en kerro tässä, mihin viittaan "kerholla"). Voi olla, että koskaan enää, tai sanotaanko että moneen vuoteen, ei kuitenkaan palata täysin normaaliin. Tämä on lähes ylittämätön sukupolvikokemus. Ja korona säilynee jossain määrin piinanamme vielä tulevina vuosina.

Joudumme pikku hiljaa rämpimään itsemme ylös tästä suosta, joka on sekä taloudellinen, psykologinen että kansanterveydellinen.

Mutta nyt tahtoisin puhua jostain muusta...

Pidginkielet syntyvät erikielisten ihmisten tarpeesta kommunikoida toistensa kanssa. Ne ovat rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertaisia. Ne ovat rajoitetun apukielen kaltaisia.

Pidginkieltä puhuvien jälkeläiset taas muokkaavat vanhempiensa tai isovanhempiensa käyttämästä pidginkielestä kreolikielen. Siinä on jonkinlainen vaikkakin yksinkertainen kielioppi. Sen ilmaisu on pidginkieltä monipuolisempaa.

Kreolikielistä olen lievästi tutustunut papiamentuun (toiselta nimeltään papiamento), jota puhutaan Alankomaihin kuuluvilla karibialaisilla Aruban, Bonairen ja Curaçaon (nk. ABC-saaret) saarilla, ja tok-pisiniin, jota puhutaan Papua Uudessa-Guineassa.

Papiamentu perustuu pidginportugaliin, ja se on saanut vaikutteita myös esimerkiksi afrikkalaisista kielistä ja etenkin espanjasta. Tok-pisin taas pohjautuu ennen kaikkea englantiin, mutta sen sanastossa on vaikutteita englannin lisäksi portugalista, saksasta sekä alueen alkuperäisistä kielistä: papualaisista ja austronesialaisista kielistä. (Jos ketään kiinnostaa, niin papiamentunkielinen Wikipedia löytyy täältä ja tokpisininkielinen täältä.)

Lingua Franca Nova eli elefen taas on yhdysvaltalaisen psykologian professorin C. George Boereen kehittämä kieli, joka julkaistui internetissä vuonna 1998. Sen kielioppi on erittäin yksinkertainen sekä täysin säännöllinen ja on hyvin samantapainen kuin romaanisissa | kreolikielissä. Kielen sanasto perustuu ranskaan, italiaan, portugaliin, espanjaan ja katalaaniin. Kieltä kirjoitetaan täysin äänteenmukaisesti. (Ja jos ketään kiinnostaa, niin elefeninkielinen Wikipedia löytyy täältä.)

LFN on siis keinotekoinen romaanisia kreolikieliä muistuttava kieli. Itse olen sittemmin suostunut lopulta pitkälti hyväksymään kielen ääliömäisessä määrin suuren yksinkertaisuuden. Tärkein ja melkein ainoa asia tässä minua ennen rassanneessa asiassa on se, että Lingua Franca Novassa adjektiiveilla ei ole adverbitaivutusta.

Tunnuslauseeni onkin viime aikoina ollut: Keep it simple, stupid! Eli homma kannattaa pitää yksinkertaisena.

On toki tässä vielä mainittava, että läheskään kaikkea en silti täysin rinnoin hyväksy LFN:ssä.

Lingua Franca Novaan liittyviä itse kyhäämiäni sivuja tai sivustoja ovat tämä, tämä ja tämä.

Olen monissa asioissa laiska. Mutta tämä ei ole todellakaan sellainen asia, jossa olisin syyllistynyt tähän syntiin.

Haluaisin myös sanoa olevani voittaja. Tosin tämä olisi jossain määrin epäsopivaa, koska kovin hyvä voittaja tuskin olen ainakaan juuri tällä hetkellä. Mutta koska tänään on 50-vuotissyntymäpäiväni, niin siksi haluaisin sanoa niin.

Olen omissa silmissäni voittaja vasta silloin, kun on tarpeeksi selvää, että olen saanut erään pitkäaikaisen ja vaikean projektini todellakin valmiiksi.

Mutta ainakin minulla on nykyään jonkinlainen mielenrauha.

Joka tapauksessa olen varma siitä, että minun tulisi osallistua SM- eli setämieskaraokeen.