Olin ruvennut Mullokala seikkailee -blogissa(ni) julkaisemaan 19.5.2013 linkitysmerkintöjä, eli sellaisia blogimerkintöjä, jotka sisältävät linkin johonkin internetsisältöön lyhyine tai lyhyehköine saateselityksineen. Homman syntyminen johtui suuressa määrin siitä, että sen avulla saatoin välttyä tuttujeni jatkuvalta häiritsemiseltä linkkejä sisältävillä sähköposteilla.
Vuoden 2014 joulukuussa aloin julkaisemaan blogissa myöskin siteerausmerkintöjä.
15. elokuuta 2017 tai vähän sitä ennen kyllästyin lopullisesti tekemään linkitysmerkintöjä siihen. Niiden jatkuva tekeminen oli varsin rasittavaa ja vei todella paljon aikaa, vaikka aivoni olivatkin lopulta mahdollisimman paljon onnistuneet automatisoimaan hommaa rutiiniksi. Ja niiden lisäksi piti sitten tehdä vielä myös siteerausmerkinnät.
Kuten maailmankaikkeuden kolmanneksi huonoimmassa runoudessa on lausuttu: "Sa roikutat mua tuskassain kuin taudin lyömä kurttumöykkiäinen."
Siirsin kyseisen "toiminnon" sitten Twitteriin.
Mutta maanantaina 21.8.2017 tajusin lopullisesti, että jos ja kun kerran Mullokala seikkailee -blogini parissa vietetyn ajan rajoittaminen on tuonut minulle runsaasti lisää aikaa, niin voisin yhtä hyvin heittää hittoon Twitter-tilini ja siirtää "linkitystoiminnon" Facebookiin ja Google Plussaan, joita en ollut viime aikoina käyttänyt muuhun kuin pikaviesteilyyn, jos aina siihenkään. Twitter oli myöskin ruvennut ärsyttämään minua siksi, että siinä on 140 merkin rajoitus viesteille. Kaltaiselleni tarinoijalle se on pahasta.
Ja sitä paitsi miksi roikottaa tyhjäkäynnillä kahta ihan hyvää (sic!) palvelua!?
Päätin siirtää toiminnon myöskin em. palveluiden avoimen lähdekoodin kilpailijaan Diasporaan, jossa tosin olin viime aikoinakin julkaissut linkkejä omiin tuotoksiini. Ja myös välillä joitain höpinöitä elämään liittyen.
Ei tämä ainakaan mitään maksa. Vaikka on tietysti jonkin verran häröä hajottaa itseään näin moneen palveluun. Mutta moniajo on minulle tuttua.
Nyt on kevyt olo. Kuten sittemmin edesmennyt Tapio Tuuri oli lausunut blogissaan 21.4.2010: "Olen koettanut ylläpitää sivistynyttä pontikan juomista. Siksi
minulle olisi suuri uhraus luovuttaa kevyt olo -pullot romaneille ja
ruveta juomaan pontikkaa suoraan jostain sangosta."
Aivan lopuksi haluaisin vielä ilmaista suuren haluni olevan, ettei maailmankaikkeus vaatisi minua kauhean paljon "peukuttamaan" lähimmäisten sosiaalisen median tuotoksia. Jollainen voi kuulemma synnyttää kuplautumista eli umpioitumista sosiaaliseen kuplaan, eikä sellainen "sosiaalisuus" ole minulle muutenkaan kovin luontaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti